Suomessa moni investointi kilpailee sijoittajien huomiosta. Googlen ei tarvitse, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.
Google suunnittelee Kajaanin ja Muhoksen alueille datakeskusta, jonka hintalappu on miljardiluokkaa.
Hintaa ei kerrottu, mutta se on turvallinen arvio. Yhtiö on investoinut Haminan datakeskukseensa reilun kymmenen vuoden aikana jo yhteensä 4,5 miljardia euroa.
Se antaa mittakaavan tällekin investoinnille.
Microsoftin datakeskukset Uudellamaalla tulevat nekin olemaan miljardi-investointi. Ja miljardeista puhutaan myös Kouvolan ja Raision datakeskushankkeissa.
Toki kannattaa muistaa, että noista miljardeista suurin osa kuluu todennäköisesti tietotekniikkaan – ja tietotekniikan valmistajat ovat pääosin Yhdysvalloissa ja Aasiassa toimivia teknologiajättejä.
Mutta rahaa jää Suomeenkin. Haminassa Google on ollut monena vuonna Kymenlaakson suurin yhteisöveron maksaja. Microsoftin uusi datakeskus toisi EK:n keräämien tietojen mukaan Vihdissä paikallistalouteen 7,6-11,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ja yhtiöllä on datakeskushankkeet myös Espoossa ja Kirkkonummella.
Eivätkä nämä datakeskukset ole aivan mitättömiä työllistämisenkään näkökulmasta.
Googlella on Haminassa noin 400 työntekijää ja luvassa on sata työpaikkaa lisää. Microsoftin uuden Kirkkonummen datakeskusalueen taas on määrä työllistää Länsiväylä-lehden mukaan noin 200 henkilöä, ja EK:n datan mukaan Vihdin datakeskus työllistäisi vielä vähän enemmän.
Vertailun vuoksi, Inkooseen kaavailtu terästehdas työllistäisi noin tuhat henkilöä.
Suomi vetää datakeskuksia ja vetyjättejä
Raisio, Mikkeli, Kankaanpää, Kemi, Mäntsälä, Kouvola… Datakeskuksia nousee Suomeen kuin sieniä sateella. Aivan kuten erilaisia vetyhankkeita.
Molempia vetää Suomeen puhdas energia, jota saadaan tuulesta, auringosta ja myös ydinvoimasta.
Erilaisia vihreän siirtymän investointeja on koottu EK:n datapalveluun 270 miljardin euron edestä. Osa etenee vauhdilla, osa lienee ”toivotaan toivotaan” -osastoa.
Ja aivan kuten muistakin hankkeista, myös datakeskuksista osa jäänee toteutumatta.
Kannattaa pitää mielessä, että Googlekaan ei ole tehnyt virallista investointipäätöstä. Se ei edes kertonut milloin sellainen kenties tehdään.
Googlen ja Microsoftin kaltaisten yritysten investointisuunnitelmissa on kuitenkin eräs hieno puoli. Toisin kuin vety-, teräs- ja akkulaitoksia suunnittelevat startupit, niiden ei tarvitse juosta hattu kourassa sijoittajia kosiskelemassa.
Niillä on rahat omasta takaa.
Venäjä tai kiinalaislaiva ei investoijaa karkoita
Maailma on muuttunut paljon siitä, kun Google ryhtyi rakentamaan ensimmäistä suurta palvelinkeskustaan Suomeen yli kymmenen vuotta sitten.
Nyt käynnissä on globaalien teknologiajättien kilpailu tekoälyn herruudesta – ja sitä varten ne tarvitsevat enemmän tietojenkäsittelykapasiteettia kuin kukaan osasi vielä muutama vuosi sitten odottaa.
Kuka olisi voinut kuvitella, että sähköä janoavat it-yhtiöt alkavat rakentaa ydinvoimaloita?
Maailma on muuttunut myös turvallisuuspoliittisesti.
Nato-maana Suomi koetaan kuitenkin datakeskuksen paikkana turvalliseksi. Näin siitä huolimatta, että naapurissa on aggressiivinen Venäjä ja kiinalaiset laivat kyntävät poikki merenpohjaan upotettuja tietoliikennekaapeleita.
