Hoitoa pidetään hyödyllisenä, jos se auttaa yhtä potilasta seitsemästä. Turhista hoidoista voi syyttää niin lääkäreitä kuin potilaitakin, kirjoittaa terveystoimittaja Paula Tiessalo.
Sairauksien ja muiden terveysvaivojen hoidoista arviolta 20–30 prosenttia tuottaa potilaalle vain vähän tai ei lainkaan terveyshyötyä. Osa hoidosta on potilaalle jopa haitaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että tällaisiin vähähyötyisiin hoitoihin käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja.
Ministeriössä sorvataankin parhaillaan lakia, joka linjaa millä periaatteilla valitaan yhteiskunnan maksamat hoidot ja lääkkeet.
Yle kertoi tänään, että uudella lailla pyritään ohjaamaan julkista terveyden- ja sosiaalihuoltoa uuteen ajattelutapaan, jossa mietitään niukkojen varojen tehokkainta käyttöä.
Laki tulee muuttamaan potilaan saamaa hoitoa. Se tekee myös lääkärin työstä nykyistä vaikeampaa.
Vähähyötyisistä hoidoista on nimittäin hyvin vaikea päästä kokonaan eroon.
Tähän on ainakin kolme selitystä.
1. Käytössä on hoitoja, jotka perustuvat heikkoon tutkimusnäyttöön
Jokainen yksilö on omanlaisensa fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus. Aina ei ole helppoa osoittaa, mistä toimenpiteistä potilaat hyötyisivät.
Duodecimin Käypä hoito -toimittaja Aleksi Raudasoja, itsekin yleislääkäri, sanoi vastikään Ylen Aamussa, että usein hoitopäätöksissä nojataan potilaan kokemaan hyötyyn.
Joskus tutkimusnäyttöä ei ole, vaan hoito perustuu lääkäreiden kokemukseen siitä, että jokin tietty asia auttaa potilasta. Myöhemmin tutkimus on voinut osoittaa hoidon hyödyttömäksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Sara Launion mukaan lääkkeissä on ollut jo pitkään vakiintuneet arviointiprosessit. Niissä pitää osoittaa lääkkeen turvallisuus ja hyöty verrattuna muihin samaan sairauteen käytössä oleviin lääkkeisiin.
Hoitotoimenpiteissä tämäntyyppisiä prosesseja ei ole samalla tavalla vakiintuneesti ollut.
Karuimmillaan hoitoa pidetään Launion mukaan hyödyllisenä, jos se auttaa seitsemästä potilaasta yhtä merkittävästi.
Tällöin kuusi potilasta saa samasta hoidosta vain vähän tai ei lainkaan hyötyä. Etukäteen ei kuitenkaan voida tietää, kuka potilaista hyötyy hoidosta. Siksi hoitoa on vaikea evätä muiltakaan, vaikka se lopulta osoittautuisi hukkaan heitetyksi rahaksi.
2. Lääketieteelliset tutkimukset ovat rajallisia
Lääketieteelliset tutkimukset eivät kata koko väestön kirjoa eivätkä ota huomioon esimerkiksi pitkäaikaissairauksien tai ikääntymisen vaikutuksia hoidon tehoon.
THL:n Sara Launio kuvailee, että lääketieteelliset tutkimusasetelmat ovat usein erittäin rajattuja. Suurinta osaa tavallisista potilaista ei edes hyväksyttäisi tutkimuksiin mukaan, koska heillä on kaikenlaisia muita sairauksia kuin mitä on tarkoitus tutkia.
Kun tutkimukset tehdään rajatulla joukolla, mutta samaa hoitoa tarjotaan kaikelle kansalle, hoitotulokset voivat olla huonompia.
Tutkimus on myös historiallisesti painottunut miehiin. Lääke, jota on tutkittu miehillä, voi vaikuttaa naisiin hyvin eri tavoin. Naisten sairauksia vähätellään vielä nykyäänkin ja hoitoa niihin voi olla vaikea saada.
3. Potilaat vaativat hoitoa ja lääkäri haluaa hoitaa
Tekoälyn kanssa itsensä jo kotona diagnosoinut potilas voi olla lääkärille hankala pala. Hyvä hoito ymmärretään usein toimenpiteeksi tai lääkereseptiksi.
Aleksi Raudasojan väitöskirjatutkimuksen mukaan lähes kaikki lääkärit pitävätkin ylidiagnostiikkaa ja -hoitoa merkittävänä ongelmana. Syiksi lääkärit nimesivät muun muassa potilaiden odotukset ja vaatimukset, virheiden pelon ja ajanpuutteen.
Raudasojan mukaan yksittäisten lääkärien tai potilaiden syyttämisen sijaan pitäisi tarkastella toimintaympäristöä ja terveydenhoidon rakenteita. Tähän STM:ssä tekeillä oleva laki toivottavasti tuo työkaluja.
Osa potilaista varmasti kiukustuu, kun totuttuja hoitotapoja muutetaan. Lääkäriltä vaaditaan keskustelutaitoja ja aikaa selittää, miksi leikkauksen sijaan kipeään olkapäähän tarjotaan jumppaohjeita.
Osa potilaista varmasti perustelut ymmärtää, osa ei.
Pettymystä voikin sitten purkaa vaikkapa sosiaalisessa mediassa valittamalla, kuinka Suomessa ei enää saa kunnon hoitoa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
