Asunnottomuudella on uudet kasvot. Kaduilla elää aiempaa enemmän ihmisiä, joilla ei ole päihde- tai mielenterveysongelma. Heiltä puuttuu vain koti.
Miika Koskela
Asunnottomuus väheni Suomessa 12 vuotta putkeen, mutta viime vuonna se kääntyi nousuun. Yksin elävien asunnottomien määrä lisääntyi peräti kymmenellä prosentilla.
Kymmenen prosentin taakse kätkeytyy 377 ihmisen elämä. Tämä on siis koko Suomen tilanne.
Asunnottomuus keskittyy edelleen suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä kymmenen vuoden hyvä kehitys katkesi ja asuntonsa menetti 47 ihmistä. Yhteensä asunnottomia oli pääkaupungissa 786.
Huolestuttavinta on se, että nyt lisääntyy erityisesti katuasunnottomuus. Sillä tarkoitetaan ulkona, rappukäytävissä, ensisuojissa tai julkisissa sekä puolijulkisissa tiloissa majoittuvia.
Siksi asunnottomuus näkyy kadunvarsilla, kauppakeskuksissa ja julkisen liikenteen solmukohdissa.
Yle kertoi vastikään muutamasta asunnottomaksi joutuneesta, jotka majoittuvat Helsinki–Vantaan lentoasemalla. Helsingin Sanomat on puolestaan raportoinut kauppakeskus Triplassa yötään viettävistä kodittomista.
Asunnottomuuden historialliselle käänteelle voi hakea syytä inflaatiosta ja vuokrien kallistumisesta. Sitäkin suurempi merkitys lienee hallituksen politiikalla.
Hallitus on kurittanut kaikista vähävaraisimpia suomalaisilta leikkaamalla muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.
Hallitus: asukaa halvemmin
Orpon hallitus on saksinut asumistukea jo useaan kertaan. Se katsoo, että toimeentulotuella elävät kotitaloudet asuvat liian kalliisti.
Viime vuoden huhtikuun jälkeen Kela on lähettänyt kirjeitä tuhansille ja tuhansille kotitalouksille, joiden asumiskulut ylittävät kuntakohtaisen maksimikustannuksen. Kirjeissä Kela on kehottanut ihmisiä muuttamaan halvempiin asuntoihin.
Kirjelmöinti johtuu lakimuutoksesta: Kela ei voi enää edes harkinnanvaraisesti kattaa asumistuen enimmäisrajan ylittäviä asumiskustannuksia. Ei edes vaikka edullisempia asuntoja ei kunnassa olisi tarjolla.
Samaan aikaan hallitus on päättänyt vähentää valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Nuorisoasuntoliitosta on arvioitu, että vaikea yhtälö kääntää nuorten asunnottomuuden nousuun
Asumistukea leikattiin ensin Helsingissä, sitten kuudessa muussa kaupungissa
Kullakin paikkakunnalla on oma raja sille, kuinka suuret asumismenot Kela voi hyväksyä toimeentulotuessa.
Aiemmin toimeentulotuki on huomioinut sen, että Helsingin vuokrataso on kalliimpi kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Viime huhtikuussa helsinkiläisten maksimituki asetettiin kuitenkin samalle tasolle kuin vantaalaisten.
Käytännössä epäsuora viesti oli: jos sinulla ei ole varaa maksaa vuokraa Helsingissä, muuta muualle.
Viime vuonna hallitus myös pienensi asumistuen korvausprosenttia ja aikuisten perusomavastuun kerrointa.
Tammikuun alussa leikkauksia astui voimaan lisää.
Asumistukea pienennettiin kuudessa kaupungissa: Kajaanissa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa ja Vaasassa.
Jatkossa asumistuen varassa elävät maksavat joko enimmäisrajan ylittävän osuuden asumiskuluistaan itse tai muuttavat halvempaan asuntoon.
Jos halvempaa asuntoa ei löydy ja rahat eivät kerta kaikkiaan riitä, tapauskohtaisesti avattavaa varoventtiiliä ei enää ole olemassa.
Säästöjä tulee, ainakin lyhyellä tähtäimellä
Viime vuonna 22 700 ruokakuntaa menetti asumistuen. Keskimääräinen ruokakunnalle maksettava tuki pieneni noin 35 eurolla.
Tammikuussa 2025 Kela maksoi yleistä asumistukea 122,27 miljoonaa euroa, mikä oli 4,76 miljoonaa vähemmän kuin joulukuussa 2024.
Yksinkertaisella matematiikalla voi laskea, että uudistuksella Suomi voi säästää noin 60 miljoonaa vuodessa.
Jos asunnottomuuden määrä jatkaa kasvuaan, inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös kuluja alkaa kertyä.
Nyt kaduilla tapaa aiempaa enemmän asunnottomia, joilla ei ole mielenterveys- tai päihdeongelmia. Asunnottomuuden pitkittyessä muut murheet kuitenkin usein seuraavat.
Hallitus ei ole laskenut, paljonko niiden hoitamiseen on budjetoitava.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen miika.koskela@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
