EU-huippukokouksen aiheet osoittavat, kuinka asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat koventuneet nopeasti.
Hannele MuiluEU-kirjeenvaihtaja
BRYSSEL Kymmenen vuotta sitten ei olisi puhuttu pakolaisten kuskaamisesta keskuksiin merten taakse.
Saatikka, että EU-komissio ryhtyy selvittämään hylkypäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamista karkotuskeskuksiin.
Nyt Italian pääministeri Georgia Meloni sai ympärilleen suuren joukon EU-johtajia kuuntelemaan turvapaikanhakijoiden siirroista Albaniaan odottamaan päätöstä. Ensimmäiset 16 turvapaikanhakijaa pääsivät juuri perille.
EU-huippukokouksen aiheet osoittavat, kuinka asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat koventuneet nopeasti.
Myöskään turvapaikan hakemisen oikeuden vieminen edes määräajaksi ei ole ollut eurooppalaisten arvojen mukaista. Turvapaikanhaku on perusoikeus YK:n ja EU:n kansainvälisissä sopimuksissa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan EU-kokousten konkarit sanoivat, että EU-johtajat eivät ole koskaan olleet näin lähellä toisiaan maahanmuuttokysymyksissä.
Hengenheimolaisuutta varmaan lisää se, että moni pääministeri on nyt kokoomuksen tavoin keskustaoikeistolainen eli EPP:läinen.
EPP:ssä on kuten kokoomuksessakin liberaalia porukkaa mutta myös maahanmuuttokriittisiä oikeistolaisia.
Orpon mukaan Suomen tarve välineellistetyn maahanmuuton estämiseen Venäjän rajalla sai kokouksessa paljon ymmärrystä muilta. Olkoonkin, että Suomen Venäjän-rajalla on varsin tyhjää. Puolan tarve turvapaikanhaun tilapäiseen keskeyttämiseen näyttää paljon ilmeisemmältä, sillä Valko-Venäjä masinoi rajalle pakolaisia. Maahan on tullut tuhansia pakolaisia ja rajalla on rauhatonta.
Poliisi luki lapsille satuja eikä ajanut pois
Maahanmuutosta alkoi olla mielipide yhä useammalla vuoden 2015 tienoilla kun pakolaisia saapui Eurooppaan sankoin joukoin pakoon muun muassa Syyrian sotaa.
Seurasin pakolaisten vastaanottoa Ruotsissa syyskuussa 2015. Tukholman rautatieasemalla kerääntyi paljon vapaaehtoisia opastamaan tulijoita ja jakamaan ruokaa Refugees Welcome -kyltin alle. Kuvissa poliisi luki Malmön asemalla pakolaislapsille satukirjoja eikä häätänyt ketään matkoihinsa.
Kahdessa kuukaudessa Ruotsi muuttui. Alettiin pelätä, että hyvinvointivaltio pettää alta, kun väkeä tulee liikaa. Kansalaisista yhä useampi halusi rajoittaa tulijoiden määrää.
Ruotsin ja Tanskan välille tulivat passintarkastukset, jotka ovat siellä aina vaan.
Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Ruotsi oli pitkään ollut pakolaisille ystävällinen maa. Ruotsalaiset toistelevat nyt itse turhankin usein, että olimmepa me naiiveja.
Pakolaisten määrä kasvoi taas
Pakolaisia tuli EU:hun ennätysmäärä vuonna 2015, yli 1,3 miljoonaa, eikä sen mullistavasta vaikutuksesta ole toivuttu vieläkään. Suurin joukko päätyi Saksaan. Sen jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä laski, kunnes nousi jälleen yli 900 000:een vuonna 2022.
Pakolaiskriisin huipulla EU teki Turkin kanssa sopimuksen, jonka perusteella Turkki pysäyttää Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset maahansa ja saa siitä miljardien korvauksen.
Samantapaisia sopimuksia EU on tehnyt myöhemmin Libyan, Tunisia ja Egyptin kanssa.
Italian Albania-sopimuksessa turvapaikanhaku tapahtuu EU:n ulkopuolella. Suomikin haluaa edistää turvapaikkaprosessien viemistä kolmansiin maihin.
Jälleen kasvanut pakolaismäärä saa päättäjät takajaloilleen. Yhteiskunnalla on toki jokin kestokyvyn raja ja sen pelätään ylittyvän. Tulijoille pitää olla kouluja, töitä ja terveydenhuoltoa.
Maahanmuuton vastustuksessa näkyy laitaoikeistolaisten puolueiden suosion kasvu eri puolilla Eurooppaa. Vaikka laitaoikeistopuolueet eivät olisi vallassa, muut puolueet omaksuvat niiden ajatuksia ja tavoitteita.
Vaikka Unkarin pääministeri Victor Orbán ei ole EU-johtajien suosiossa, moni on samoilla linjoilla maahanmuutossa. Orbánin mukaan ainut tapa vähentää laitonta maahanmuuttoa on tehdä turvapaikkapäätökset EU:n ulkopuolella. Maahan jo tulleet eivät hänen mukaansa lähde pois vaikka päätös olisi kielteinen.
Saksa tarkistaa passeja kaikilla rajoilla
Kriisit lisäävät pakolaisuutta ja nyt seurataan, ajaako sota Lähi-idässä ihmisiä pois kodeistaan. Ilmastokriisistä voi vielä seurata aivan toisen kokoluokan pakolaiskriisi.
Euroopassa Saksaan kohdistuu suurin paine. Saksa aloitti sisärajatarkastukset kaikilla rajoillaan laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Paperittomat eivät pääse maahan.
Naapurimaissa Saksan päätös ei ole välttämättä ilahduttanut. Esimerkiksi Itävalta on ilmoittanut, ettei se ota vastaan Saksan käännyttämiä paperittomia.
Vaikuttaa siltä, että turvapaikanhakijoita ei haluta minnekään. Heitä ei nähdä työvoimapulan poistajina vaan kuluna tai uhkana.
