Analyysi: Kelan pääjohtajavalinnasta voi syntyä viime hetken jännitysnäytelmä – perussuomalaisilla ratkaisijan rooli

Kelan hallitus esitti maaliskuussa Kelan pääjohtajaksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) toimitusjohtajaa Heli Backmania.

Se oli isku kokoomukselle, joka on halunnut johtoon nykyisen työministerin Arto Satosen (kok.).

Lopullisen päätöksen tekee kansanedustajista koostuva Kelan valtuusto ensi viikon tiistaina. Valtuutetuilla on oikeus valita ohi alkuperäisen esityksen, joten Satonen – tai joku muukin – voi yhä nousta tehtävään.

Kelan valtuustoon kuuluu 12 kansanedustajaa. Enemmistö on hallituspuolueiden eli kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajilla.

Niinpä kulissipeliä saatetaan käydä vielä viime metreillä. Perussuomalaiset nousevat ratkaisevaan asemaan, oli asetelma mikä tahansa.

Kokoomus ei näytä olevan vielä valmis luovuttamaan.

Ylen lähteen mukaan kokoomus on yhä Satosen takana, mutta paljon on nyt kiinni perussuomalaisista. Kokoomus tarvitsee perussuomalaisten valtuutettujen äänet saadakseen Satosen johtoon.

Muissa puolueissa odotetaan yhä hallituspuolueiden valtuutettujen kantaa.

Jos Satonen ei kelpaa perussuomalaisille, yksi mahdollisuus voisi olla sekin, että kokoomus ja perussuomalaiset sopivat kompromissina äänestävänsä loppusuoralle päässyttä HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosta, joka tiettävästi on perussuomalaisten mieleen. Hän on ollut vaaleissa kokoomuksen ehdokkaana.

Tätä ei kuitenkaan pidetä ilmiselvimpänä vaihtoehtona.

Poissuljettuna ei pidetä myöskään sitä, että perussuomalaiset ja kokoomus toteavat lopulta Kelan hallituksen olevan niin selkeästi Backmanin takana, että ne hyväksyvät esityksen.

Kokoomus joutuu myös punnitsemaan, miltä Satosen puskeminen tehtävään ohi Kelan hallituksen esityksen näyttäisi juuri alue- ja kuntavaalien alla.

Arvovaltatappio kokoomukselle olisi toisaalta sekin, jos Satonen ei tulisi valituksi tehtävään.

Satonen jättää sovitusti työministerin tehtävän keväällä, ja tehtävässä jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja Matias Marttinen.

Yle on keskustellut analyysiä varten noin kymmenen valtuutetun tai muutoin asiaa seuranneen poliitikon kanssa. He puhuivat nimettöminä prosessin ollessa kesken.

Satosen hakemus ei vakuuttanut

Kelan hallitus painotti esityksessään Backmanin monipuolista virkauraa ja laajaa sosiaaliturvan tuntemusta.

Kelan hallituksella oli ensimmäistä kertaa rooli pääjohtajan esittäjänä. Hallitus joutui äänestämään valinnasta, mutta Backman voitti Satosen selvin äänin 8–1.

STT:n tietojen mukaan Satosen hakemus ei vakuuttanut valitsijoita. STT näytti hakemukset Helsingin työllisyyspalveluiden tiimille, jonka mukaan Satosen hakemus oli silmiinpistävän lyhyt eikä siitä välittynyt motivaatio.

Myös Yle on saanut hakemukset tietopyynnöllä. Alla on nähtävissä Satosen hakemus.

Kokoomuksen mukaan hakemus on vain osa kokonaisuutta ja olennaisia ovat muun muassa johtajan yhteistyökyky ja johtajakokemus.

Osa katsoo, että Satosen kyvykkyydestä tehtävään on piirtynyt julkisuudessa liiankin kielteinen kuva. Eräs poliitikko kuvailee, ettei kyse ole siitä, etteikö Satonen olisi pätevä tehtävään. Hän vain ”ei ole kaikkein pätevin”. Toinen taas katsoo, että Satonen hakee väärää tehtävää.

Valintaa valmisteli ryhmä, johon kuuluu osa Kelan valtuutetuista sekä Kelan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Loppusuoralle pääsivät Satosen ja Lehtosen lisäksi keskustan kansanedustaja Annika Saarikko ja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Kelan hallitus päätti kuitenkin nostaa myös Backmanin takaisin kisaan.

Osa prosessia seuranneista kummastelee, miksi Backman ei ollut alkujaan loppusuoralle päässeiden joukossa. Osa taas, miksi Kelan hallitus päätti nostaa hänet takaisin kisaan.

Kelan pääjohtajavalinta on ennenkin sisältänyt käänteitä. Edellisellä kerralla vuonna 2019 Kelan valtuusto äänesti johtoon Outi Antilan, vaikka tehtävään esitettiin kahta muuta hakijaa.

Tuolloin silloisten hallituspuolueiden rivit repesivät äänestyksessä. Aivan mahdottomana sitä ei pidetä nytkään.

Kelan pääjohtajan valinta herättää tunteita, onhan kyseessä merkittävä tehtävä. Kela maksaa vuosittain noin 16,6 miljardia euroa etuuksia. Pääjohtajan palkkakaan ei ole huono: noin 20 000 euroa kuussa.

Perussuomalaiset vähäsanaisia

Hallituspuolueista vakuutetaan, ettei mikään ole vielä kirkossa kuulutettua.

Kelan pääjohtajan valinta on jäänyt poliitikkojen keskusteluissa kuluvalla viikolla sote-välikysymyksen ja jalkaväkimiinojen varjoon.

Perussuomalaiset eivät halua vielä julistaa kantaansa. Perussuomalaisista kommentoitiin aiemmin tällä viikolla, että asia on vielä auki.

Oppositiopuolueissa spekuloidaan, käydäänkö Satosen valinnasta kauppaa. Jos perussuomalaiset asettuu kokoomuksen tueksi Kelan pääjohtajavalinnassa, voi kevään puoliväliriihessä odottaa kädenojennus.

Oppositiossa pidetään todennäköisimpänä, että kokoomus yrittää ajaa Kelan hallituksen esityksestä huolimatta Satosen pääjohtajan tehtävään ja saa lopulta perussuomalaiset tuekseen.

Oppositiolähteet toivovat, että hallituspuolueet kunnioittavat Kelan hallituksen esitystä.

– Jos hakuprosessilla ei ole merkitystä, toivoisin, että avoimesti kerrottaisiin, jotta tilanne on selvä niin hakijoille kuin valitsijoille, eräs poliitikko huokaa.

Puolueista muistutetaan, että yllätyksiäkin voi vielä tulla ja nimi voi pysyä kysymysmerkkinä loppumetreille saakka.

Ylelle kuvaillaan, että kun politiikka kytkeytyy valintoihin, ei mikään ole varmaa ennen lopullista päätöstä.