Kelasta kisaavat nyt kokoomuksen Arto Satonen ja keskustan Annika Saarikko. Keskustan valta saattaa murentua entisestään, kirjoittaa politiikan toimittaja Kristiina Tolkki.
Kristiina Tolkkipolitiikan toimittaja
Kelan pääjohtaja vastaa isoista rahoista.
Kela maksaa vuosittain 16,6 miljardia euroa etuuksia. Suomessa ei ole yhtään ihmistä, joka ei olisi jossain vaiheessa elämäänsä saanut tukea Kelalta: jokaiselle syntyvälle vauvalle maksetaan lapsilisää 17-vuotiaaksi asti.
Tehtävä on myös hyvin palkattu, kuukausipalkka on noin 20 000 euroa.
Nyt pääjohtaja Outi Antila on jäämässä eläkkeelle. Hänelle etsitään seuraajaa.
Hakuaika tehtävään päättyy 15. tammikuuta, ja sitä on tähän mennessä hakenut yli 50 henkilöä. Kaksi heistä on poliitikkoja: työministerin tehtävät jättävä Arto Satonen (kok.) ja keskustan entinen puheenjohtaja ja ex-ministeri Annika Saarikko (kesk.).
Paikka on kuulunut vuosikymmeniä keskustalle.
Johtajavalinnasta päättää Kelan 12-henkinen valtuuskunta. Valtuuskunnan jäsenet ovat kansanedustajia, jotka valitaan poliittisten voimasuhteiden mukaan. Valtuuskunta tekee päätöksen Kelan hallituksen esityksestä.
Kelan valtuuskuntaa johtaa ensimmäistä kertaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen, kun taas Kelan hallituksen puheenjohtaja on demaritaustainen Vertti Kiukas.
Johtajavalinta herättää poliittisia intohimoja, ja niin tälläkin kertaa.
Ehdolla kaksi poliitikkoa
Kelan pääjohtajaksi on aiemmin usein valittu usein uraansa jäähdyttelevä poliitikko, entinen ministeri.
Pääjohtaja Antilan valinnasta syntyi aikoinaan poliittinen jupakka: Kelan hallitus oli alun perin ehdottanut paikalle Hanna Tainiota (sd.) ja Lasse Lehtosta (kok.).
Professori ja diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on hakenut paikkaa tälläkin kertaa.
Keskusta junaili kuitenkin paikalle yllätysnimen. Antilalla ei itsellään ole muodollista keskustalaista taustaa, vaikka hän onkin toiminut Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) juristina.
Kelan pääjohtajina ovat toimineet esimerkiksi keskustalaiset entiset ministerit Pekka Tuomisto, Liisa Hyssälä ja Jorma Huuhtanen, sekä Elli Aaltonen, joka on kertonut, että hänen arvomaailmansa on lähellä keskustaa.
Yksi syy keskustan valtaan Kelassa on, että keskusta on voimansa vuosina ollut luomassa universaalia tukea: samanlaista lapsilisää ja kansaneläkettä kaikille. Perinne on lähtöisin ajalta, jolloin Suomi oli maatalousyhteiskunta ja esimerkiksi maalaistalon emäntien toimeentulo haluttiin turvata.
Kertaakaan Suomen historiassa johtajan paikalle ei ole valittu vasemmistolaista. SDP ja vasemmistoliitto ovat ajaneet universaalin tuen sijaan esimerkiksi tuloihin perustuvaa ansiosidonnaista työttömyystukea.
Vaikka paikka ei enää ole keskustalle korvamerkitty poliittinen virkanimitys, se on siis puolueelle erittäin tärkeä.
Nyt voi kuitenkin käydä niin, että tilanteeseen tulee muutos.
Keskustan valta murenee
Keskustalla ei ole enää yhtä suurta valtaa kuin loistonsa päivinä. Kelan kahdestatoista valtuutetusta vain kaksi on keskustalaisia: Antti Kurvinen ja Hanna Kosonen.
Rekrytointi-ilmoituksessa kerrotaan, että tehtävään haetaan henkilöä, jolla on johtajakokemusta. Keskustassa on kuitenkin Ylen tietojen mukaan yhä haluja valita paikalle oman puolueen edustaja, jos kalkkiviivoilla sattuisi olemaan kaksi tasaväkistä ehdokasta.
Paikka on kuitenkin tärkeä myös nykyisille hallituspuolueille kokoomukselle ja perussuomalaisille. Uusi pääjohtaja toteuttaa hallituksen linjauksia.
Hallitus suunnittelee esimerkiksi yhdistävänsä sosiaalitukia, päämääränä on luoda yhden tuen malli. Kelan kapulakielisiä hakemuksia halutaan yksinkertaistaa niin, että yhdellä lomakkeella voisi hakea kaikkia tukia.
Kelaa ei tunneta kovinkaan ketteränä toimijana, mutta se on pystynyt muovaamaan käytäntöjään monien kriisien aikana: pandemia, Ukrainan pakolaiskriisi ja sähkön hintakriisi. Tuet saatiin nopeasti liikkeelle.
Johtaja seitsemäksi vuodeksi
Oman kädenjälkensä valintaan haluaa jättää virkanimityksissä mopen osille jäänyt perussuomalaiset. Puolue ei ole vielä juuri onnistunut junailemaan tärkeisiin virkoihin puolueensa jäseniä.
Poikkeuksena on suojelupoliisi (supo), jonka päälliköksi nimitettiin viime vuonna perussuomalaisia edustava Juha Martelius.
Kelan pääjohtajaksi ei ole tiettävästi yritetty tietoisesti etsiä oikeanlaista hakijaa, vaan ”hakijan pätevyys ratkaisee”. Poliittisilla päättäjillä on kuitenkin yhä halua valita tärkeisiin virkoihin oman puolueensa edustajia, vaikka sitä ei avoimesti myönnetä.
Kelan pääjohtaja ei enää valita loppuelämäksi, vaan tehtävä on muutettu määräaikaiseksi. Johtajaa etsitään seitsemäksi vuodeksi.
Keskusta tuskin onnistuu saamaan tahtoaan läpi aina joka seitsemäs vuosi.
Katso myös (18.12.2024):
