Pankeilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Pitäisikö niitä valvoa vielä tiukemmin, kysyy Ylen taloustoimittaja Heikki Valkama analyysissaan.
Heikki Valkamataloustoimittaja
Eduskunnan talousvaliokunta on kutsunut Nordean kuultavaksi verkkopankin ongelmiin liittyen. MTV:n uutiset kertoi eilen, että eduskunnassa järjestetään ensi viikon keskiviikkona kuuleminen verkkopankkien käyttökatkoista.
Nordean toiminnoissa oli tiistaina taas häiriöitä. Pankin palveluissa on ollut toistuvasti ongelmia jo useiden viikkojen ajan. Nordeaa on kritisoitu myös siitä, että pankki ei ole erityisen hanakasti kommentoinut tai avannut vikoja.
Talousvaliokunnan kuultavaksi ovat näillä näkymin tulossa elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) sekä edustajat valtiovarainministeriöstä, Suomen Pankista, Finanssivalvonnasta, Rahoitusvakausvirastosta, Kyberturvallisuuskeskuksesta, Suojelupoliisista ja Nordeasta.
Talousvaliokunnan kuuleminen antaa poliittista painetta, pankit kun eivät ole mikä tahansa bisnes. Rahaliikenteellä on tietenkin yhteiskunnan kannalta olennainen merkitys. Lisäksi esimerkiksi pankkien mobiilipalveluita käytetään viranomaistunnistautumiseen. Verottajalle tai Omakantaan tunnistaudutaan pankkien mobiilivarmenteilla.
Kuluttajat ovat penänneet pankin vastuuta. On ymmärrettävää, että joskus ongelmia tulee ja pankkipalvelutkin voivat katkeilla, mutta Nordean pulmat ovat olleet harvinaisen pitkäkestoisia ja niillä on ollut iso vaikutus.
Mutta kuka pitäisi kuluttajan puolta?
Pankkeja valvoo Suomessa Finanssivalvonta.
”Valvomme myös pankkien ja maksupalvelun tarjoajien menettelytapoja ja kuluttajansuojaa”, Fivan sivuilla kerrotaan.
– Mutta peruspankkipalvelulainsäädäntö on saatavuuden ja laadun osalta hyvin yleisellä tasolla ja se tekee näiden palveluiden saatavuuden riittävyyden arvioinnista hankalaa, Fivan Jussi Terho totesi eilen Ylelle.
– Viime kädessähän se on se asiakas, joka sitten sitten ärähtää ja tekee sitten omat omat valintansa, Terho sanoi.
Kuluttajat varmasti äänestävät jaloillaan ja Nordea tekee varmasti kaikkensa, jotta se saisi säilytettyä asiakkaidensa luottamuksen.
Silti: Asiakkaan näkökulmasta tuntuu hampaattomalta, että valvova viranomainen toteaa, että on viime kädessä asiakkaan tehtävä ärähtää.
Riittääkö kuluttajien ärähtäminen? Pitäisikö jonkun myös virkansa puolesta ärähtää, kun ihmisten elämän kannalta olennainen toiminto kaatuu? Kuten sanottu, pankit eivät ole mitä tahansa yrityksiä, niillä on keskeinen yhteiskunnallinen rooli.
Fivan tehtäviin ei kuulu julkinen äriseminen pankeille. Jos Fiva toteaa lakia rikotun, se voi ilmoittaa siitä poliisille. Lisäksi se pitää yhteyttä valvottaviin ja käy niiden kanssa kaikessa hiljaisuudessa keskusteluja.
Nordean tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole lain rikkomisesta, vaan ongelmista keskeisissä toiminnoissa. Siksi Fiva kertoo käyneensä juuri näitä ”keskusteluja”.
Finanssivalvonta on osa Suomen pankkia, vaikka toimii päätöksissään itsenäisesti. Valtiovarainministeriön sivulla on kuvailtu sen tehtäviä, jotka on määritelty myös laissa. Finanssivalvontaa koskevien asioiden käsittely valtioneuvostossa kuuluu valtiovarainministeriölle. Finanssivalvonnan toimintaa valvoo eduskunnan pankkivaltuusto.
Finanssivalvonnan toimintaa rahoittavat pankit. Finanssivalvonnan toiminta rahoitetaan pääasiallisesti valvonta- ja toimenpidemaksuilla, joita perittiin vuonna 2023 yhteensä 42,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen Pankki osallistuu Finanssivalvonnan rahoitukseen viiden prosentin maksuosuudella.
Pankkeja valvovaa Fivaa on aiemmin kritisoitu siitä, että se suhtautuu esimerkiksi pankkien rahanpesuun liian lepsusti. Valvojalta on vaaditty ärhäkkäämpää toimintaa.
Verkkopankkien ongelmat eivät tietenkään ole rahanpesun kaltainen asia. Silti asiakkaiden julkisista keskusteluista näkee, että he kaipaavat ärhäkkyyttä.
Pankkien ongelmien keskeinen huomioija taitaa tällä hetkellä olla media. Toki se on myös median tehtävä, mutta media ei ole pankkivalvoja. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastokin kommentoi asiaa vain yleisellä tasolla.
Tiistaina julkaistulla videolla haastattelussa Jani Eloranta Nordeasta ja Jussi Terho Fivasta.
