Ukrainan auttamisesta Natoon pulpahtelee erilaisia malleja. Presidentti Alexander Stubb pitää esillä länsimaiden ja Ukrainan kahdenvälisiä turvatakuita.
Hannele MuiluEU-kirjeenvaihtaja
BRYSSEL Presidentti Alexander Stubbilla on vauhti päällä, Yhdysvaltain YK-kokouksesta Turkkiin ja nyt Brysseliin.
Aktiivinen presidentti pääsi tapaamaan Naton uutta pääsihteeriä ensimmäisenä Nato-maan johtajana. Mark Rutte on ollut virassa viikon.
Rutte ja Stubb ovat keskenään tuttuja samankaltaisia liberaaleja oikeistolaisia. Toisia puhuteltiin etunimillä ja kiitoksia jaeltiin.
Ennen Suomen presidenttiä Rutte on ehtinyt vain käydä Kiovassa tapaamassa Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä.
Ukraina on kaikkien Nato-tapaamisten aihe, niin myös Stubbin ja Rutten keskustelujen. Molempien oli tarkoitus osallistua ensi viikonloppuna pidettävään Ukrainan apua koordinoivan Ramstein-ryhmän kokoukseen. Kokouksen pitäminen on nyt epävarmaa, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden perui tulonsa.
Ukrainan paineet edistyä rauhansuunnitelmassa tai ainakin tulitauon saamisessa ovat kasvaneet, kun Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on enää muutama viikko. Jos amerikkalaiset valitsevat johtajakseen Donald Trumpin, tuki Ukrainalle saattaa hiipua.
Julkisuudessa on esitelty erilaisia malleja, joilla sota saataisiin loppumaan. Se ei tarkoita, että rauha olisi vielä ovella.
Zelenskyin on tarkoitus esitellä Ramstein-kokouksessa ”voiton suunnitelmaansa”.
Turvatakuut antanut kumppani menee apuun
Stubb pitää esillä mahdollisuutta, että Länsimaat antaisivat Ukrainalle turvatakuut ennen varsinaista Nato-jäsenyyttä, koska maan Natoon pääsy on hankalaa. Samaan aikaan Ukrainan omaa puolustusta vahvistetaan.
Stubb totesi suomalaismedian tiedotustilaisuudessa, että parhaat turvatakuut antaa Yhdysvallat. Hänen mukaansa turvatakuiden mallina voisivat olla Yhdysvaltain suhde Japaniin tai Etelä-Koreaan.
Molemmissa maissa on ainakin amerikkalaissotilaita. Jos toinen maa joutuu pulaan, sopimuksen mukaan kumppani menee apuun.
Tähän mennessä parikymmentä maata mukaan lukien Suomi ovat tehneet Ukrainan kanssa turvallisuussitoumuksia. Ne ovat kuitenkin oikeisiin turvatakuisiin verrattuna kepeitä papereita, joissa luvataan muun muassa sotilaallista tukea.
On epäselvää, mitä kahdenvälinen turvatakuu tarkoittaisi. Jos Suomi antaisi turvatakuut, tarkoittaisiko se joukkojen lähettämistä Ukrainaan?
Ukraina ottaisi mieluummin koko paketin eli Nato-jäsenyyden.
Miehitetty Ukraina jäseneksi
Esille on pulpahtanut uudelleen myös niin sanottu Länsi-Saksan malli, jossa Ukraina voisi liittyä Natoon vaikka sen itäiset osat olisivat Venäjän miehittämiä. Alueiden ei tunnustettaisi kuuluvan Venäjälle mutta niitä ei yritettäisi sotavoimin palauttaa.
Nato turvasi aikoinaan vain Länsi-Saksaa sen liityttyä sotilasliittoon. Itä-Saksa oli Neuvostoliiton miehittämä.
Ukrainan Nato-tie on joka tapauksessa kivikkoinen, koska kaikkien jäsenten pitää hyväksyä tulokas. Slovakian pääministeri Robert Fico sanoi sunnuntaina, että Ukraina ei liity Natoon, niin kauan kuin hän on maansa pääministeri. Unkari tuskin puoltaa Ukrainan liittymistä yhtään mihinkään läntiseen kerhoon, sen paremmin EU:hun kuin Natoonkaan. Turkki on kytännyt EU-jäsenyyttä pian parikymmentä vuotta, eikä välttämättä anna ohituskaistoja muille Natoon.
Stubb ja Rutte eivät Ukrainan Nato-jäsenyydestä juuri uutta linjanneet. He korostavat, että tuen Ukrainalle pitää jatkua.
Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg sen sijaan otti vapautuneesti kantaa ja totesi Financial Times -lehdessä, että sota ja miehitys eivät välttämättä estäisi Ukrainan liittymistä Natoon.
Stubb sanoi ymmärtävänsä, että virasta lähteneen on helppo kommentoida.
