Kun maailman rikkain mies Elon Musk osti viestipalvelu Twitterin vajaat kaksi vuotta sitten, hän lupasi pitää palvelun poliittisesti neutraalina.
Ensitöikseen Musk palautti Twitteriin kymmeniä porttikiellon saaneita käyttäjiä. Sananvapauden nimissä Twitterin ovet aukesivat henkilöille, jotka aiemmin olivat levittäneet palvelussa vihapuhetta ja salaliittoteorioita tai yllyttäneet ihmisiä väkivaltaan.
Musk toivotti tervetulleiksi muun muassa naisvihamielisistä puheistaan tunnetun somepersoona Andrew Taten, salaliittoteorioita levittävän republikaaniedustaja Marjorie Taylor Greenen, uusnatsi Andrew Anglinin (jonka tili tosin suljettiin pian uudestaan), äärioikeistolaisen salaliittoteoreetikko Alex Jonesin, valkoisen ylivallan kannattaja Nick Fuentesin ja tietenkin Donald Trumpin.
Musk perusteli päätöstään sillä, että aiempi Twitter oli poliittisesti kallellaan liberaaliin vasemmistoon (mitä se ikinä Yhdysvalloissa onkaan), joten porttikieltojen purkamisella hän vain korjasi tilanteen.
Jo ennestään huteralta perustelulta mureni pohja, kun Musk alkoi omissa julkaisuissaan asemoitumaan yhä tukevammin oikeistokonservatiivien linjoille amerikkalaisissa kulttuurisodissa. Miljardööri pauhasi woke-viruksesta, väestönvaihtoteoriasta ja tietenkin sosialismin vaarallisuudesta.
Vähemmän yllättäen vihapuheen ja disinformaation määrä X:ksi muuttuneessa palvelussa on kasvanut voimakkaasti. EU viime vuonna julkaiseman raportin mukaan kaikista sosiaalisen median palveluista X:ssä on suhteessa eniten disinformaatiota. Musk itse on jakanut useaan otteeseen väärää tietoa lähes 200 miljoonalle seuraajalleen.
Mainostajat karttavat
Ei siis ole ihme, että mainostajat ovat alkaneet karttaa palvelua. Muskin Twitter-kauppojen jälkeen mainostuloilla pyörivän yhtiön liikevaihto on puolittunut. Ostoa lainoittaneet pankit ovat laskeneet lainojen arvoja tilikirjoissaan jopa 70 prosentilla.
Jossain toisessa yrityksessä tämä saattaisi johtaa johdon itsereflektioon. X sen sijaan on tulkinnut mainostamisen lopettamisen laittomaksi boikotiksi ja haastanut mainostajat oikeuteen. Musk puolestaan on kehottanut mainostajia painumaan helvettiin.
Ihme kyllä, tilanne ei näytä helpottuvan. Tutkimusyhtiö Kantarin tuoreen selvityksen mukaan noin neljännes mainostajista aikoo vähentää mainostamista X:ssä ensi vuonna.
Liiketoiminnallisesti (ja usein ihan yleisestikin) Muskin toiminta näyttää typerältä. Miten maailman rikkaimmaksi ihmiseksi noussut Musk voi sössiä yhden pienen sosiaalisen median palvelun näin perusteellisesti.
Muskin toimintaa ei kuitenkaan pidä tarkastella liiketoiminnallisesti. Musk ei maksanut 44 miljardia dollaria poliittisesti neutraalista alustasta. Hän maksoi työkalusta, jonka avulla edistää liiketoimia eri puolilla maailmaa.
Muskin strategia
New York Times julkaisi toukokuussa artikkelin, jossa avataan Muskin harjoittaman diplomatian anatomia. Vasemmiston ja liberaalien mustamaalaaminen X:ssä on osa Muskin strategiaa, jolla hän yrittää liehitellä autoritäärisiä johtajia.
Musk on vuolaasti kehunut X:ssä Argentiinan presidentti Javier Mileitä ja nostanut libertaariekonomistin yhdeksi oikeiston uudeksi taloustietäjäksi. Samaan aikaan Musk havittelee Argentiinan litiumvarantoja, jotka ovat tärkeitä hänen toiselle yritykselleen, Teslalle.
Yhdysvalloissa Musk tukee voimakkaasti Donald Trumpin presidenttipyrkimyksiä. Vastapalvelukseksi Trump on ilmoittanut ottavansa Muskin mukaan hallintoonsa, jos hän voittaa vaalit.
Kuuntele Uutispodcastin jakso 20.8.:
Elon Musk hyppäsi Trumpin tukijaksi ja äärioikeiston äänitorveksi
Viime vuonna Turkissa käytyjen presidentinvaalien alla X rajoitti presidentti Recep Tayyip Erdoğania kritisoivien julkaisujen näkyvyyttä Turkissa. Myöhemmin Musk vieraili Erdoğanin luona ja miehet puhuivat autotehtaan perustamisesta Turkkiin.
Intiassa Musk on taipunut pääministeri Narendra Modin sensuurivaatimuksiin ja estänyt kymmenien Modin hallintoon kriittisesti suhtautuvan käyttäjän pääsyn alustalleen. Lisäksi Muskin alaisuudessa X on poistanut julkaisuja, joista Modi ei ole pitänyt.
Ennen Muskia Twitter vastusti näitä vaatimuksia ja jopa haastoi Intian hallituksen oikeuteen.
Musk on kuitenkin valmis joustamaan sananvapaudesta, jos sähköautojen tuontitulleja sorvataan Teslalle sopiviksi, kuten Intia tänä vuonna teki.
Kun Muskilta kysyttiin, miten absoluuttisen sananvapauden puolustaja taipui näin helposti sensuuriin, hän ilmoitti, että X on sitoutunut noudattamaan maiden lakeja.
Brasilian ja X:n kiista
Tämä sitoumus unohtui nopeasti, kun Brasilian korkeimman oikeuden tuomari vaati X sulkemaan useiden käyttäjien tilit. Tilit kuuluvat entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajille.
Bolsonaro kuuluu Muskin poliittiseen lähipiiriin. Bolsonaron hallinto hyväksyi Muskin omistaman avaruusyhtiö SpaceX:n Starlink-satelliittipalvelun toiminnan Brasiliassa pikavauhdilla pari vuotta sitten.
Miehet ovat kehuneet kilvan toisiaan ja kun Bolsonaro hävisi presidentinvaalit syksyllä 2022, Musk alkoi ääneen epäillä, että Twitterin vanha johto olisi vaikuttanut ystävänsä tappioon. Musk otti ohjat omiin käsiinsä ja kielsi juuri ostamansa yhtiön työntekijöitä noudattamasta palvelun vaaleja koskevia sääntöjä.
Näihin sääntöihin kuuluu muun muassa vaalitulosta vääristelevien julkaisujen poistaminen.
Tammikuussa 2023 tuhannet Bolsonaron kannattajat rynnivät Brasilian kongressitaloon, korkeimpaan oikeuteen ja presidentin kansliaan. Kuten Yhdysvalloissa paria vuotta aiemmin, mielenosoittajat olivat sosiaalisessa mediassa vakuuttaneet toisensa siitä, että vaalit oli varastettu.
Tältä valheelta korkeimman oikeuden tuomari Alexandre de Moraes yritti katkaista siivet vaatimalla Bolsonaron kannattajien tilien sulkemista. Aluksi X hyväksyi tuomarin vaatimukset, mutta käänsi pian kelkkansa. Kun yhtiö ei suostunut nimeämään oikeuden vaatimaa laillista edustajaa Brasiliaan, de Moraes päätti estää pääsyn viestipalvelu X:ään.
Sananvapauden kannalta de Moraesin toiminta on ongelmallista ja Muskilla on hyvät perusteet vastustaa sitä.
On kuitenkin syytä kysyä, puolustaako Musk Brasiliassa enemmän sananvapautta vai omaa poliittista pääomaansa.
