Yhdysvalloissa demokraattien Kamala Harris johtaa republikaanien Donald Trumpia valtakunnallisten kannatuskyselyiden keskiarvossa sitkeällä noin kolmen prosenttiyksikön erolla, kun presidentinvaaleihin on aikaa enää alle 50 päivää.
Kuten hyvin tiedetään, Yhdysvalloissa äänten enemmistön voittamisella ei ole kuitenkaan mitään väliä, vaan kannatus täytyy muuttaa 270 valitsijamiesääneksi eri osavaltioissa.
Tänäkin vuonna ehdokkaat kilpailevat toden teolla vain muutaman osavaltion valitsijamiehistä. Suuressa osassa osavaltioista jommankumman ehdokkaan johto on niin selvä, että niissä ei vaivauduta edes kampanjoimaan.
Tasaisia niin kutsuttuja vaa’ankieliosavaltioita on tänä vuonna kuusi: Arizona, Georgia, Michigan, Nevada, Pennsylvania ja Wisconsin.
Joukkoon on nousemassa viime hetkillä yllättäen myös Pohjois-Carolina. Tämä sekoittaa molempien ehdokkaiden suunnitelmia.
Harrisin vaalimatematiikan ongelma on seuraava: ennen kuuden vaa’ankieliosavaltion ääniä Trumpilla on valmiiksi kasassa ”varmoista” osavaltioistaan 235 valitsijamiestä, Harrisilla vain 226.
Trump tarvitsee siis tiukoista osavaltioista Harrisia vähemmän valitsijamiehiä noustakseen maagiseen lukemaan 270, joka riittää vaalin voittamiseen.
Tämän takia Trump on päättänyt luottaa kahden osavaltion palomuuriin. Trumpille riittää, että hän voittaa kaikista vaa’ankieliosavaltioista ainoastaan kaksi suurinta, Georgian (16 valitsijamiestä) ja Pennsylvanian (19 valitsijamiestä).
Trumpin ”varmojen” valitsijamiesten sekä Georgian ja Pennsylvanian valitsijamiesten yhteismäärä on tasan 270. Entinen presidentti ei tavoittele murskavoittoa vaan yrittää ylittää rajan rimaa hipoen.
Trump on varannut mainostilaa Georgiasta ja Pennsylvaniasta useilla kymmenillä miljoonilla dollareilla vaalipäivään asti, kun muissa vaa’ankieliosavaltioissa hän on varautunut mainostamaan vain joillakin miljoonilla dollareilla per osavaltio.
Trump uskoo tutusti myös läsnäolonsa voimaan. Kesäkuusta lähtien Trump on pitänyt Pennsylvaniassa suuren kampanjatilaisuuden jo viisi kertaa – selvästi useammin kuin missään muualla. Kuudes tilaisuus on tiedossa ensi viikolla.
Harris ja Trump ovat tällä hetkellä Georgian ja Pennsylvanian gallupeissa lähes rinta rinnan. Trumpin tiimissä kuitenkin uskotaan, että Trump kykenee lopulta nousemaan voittoon molemmissa, kun ei tuhlaa aikaansa ja rahaansa muihin osavaltioihin.
Trump pelaa tyylilleen uskollisesti upporikasta ja rutiköyhää. Häviö joko Georgiassa tai Pennsylvaniassa tekisi tien Valkoiseen taloon todella vaikeaksi.
Harris on jakanut kampanjarahaansa Trumpia huomattavasti tasaisemmin ympäri maata. Hän johtaakin gallupeissa Trumpia suurimmassa osassa vaa’ankieliosavaltioita.
Harrisin kampanjassa tiedostetaan kuitenkin hyvin, että kaikkien muiden vaa’ankieliosavaltioiden voittaminen on turhaa, jos Trump pystyy pitämään kiinni Georgiasta ja Pennsylvaniasta.
Harrisin onneksi Trumpilla on yllättäviä ongelmia Pohjois-Carolinassa, joka vielä kesällä laskettiin mukaan Trumpin lähes varmojen osavaltioiden joukkoon. Harris on viime viikkoina noussut osavaltion kyselyissä Trumpin kanssa tasoihin.
Viimeisen 50 vuoden aikana demokraattiehdokas on voittanut Pohjois-Carolinan puolelleen vain kahdesti, viimeksi vuonna 2008.
Tämän jälkeen osavaltio on ollut demokraateille vaalista toiseen kuin valkoinen valas, jonka valitsijamiesten nappaamisesta haaveillaan mutta joka lopulta karkaa aina republikaaneille.
Viime vaaleissa Joe Biden johti Pohjois-Carolinassa gallupeja, mutta niin vain Trump voitti lopulta selvällä erolla.
Tähän vaalivuoteen lähdettäessä demokraattien leirissä ajateltiin, että Pohjois-Carolinaan panostaminen on turha vaiva, vaikka osavaltioon on muuttanut viime vuosina paljon demokraatteihin kallellaan olevia korkeakoulutettuja.
Harrisilla on kuitenkin valtava kannustin ottaa riski ja keskittyä Pohjois-Carolinaan. Voitto 16 valitsijamiehen osavaltiossa murentaisi täysin pohjan Trumpin vaalistrategialta.
Jos Pohjois-Carolina putoaa pois Trumpin sarakkeesta, hän aloittaakin kisan kohti 270 valitsijamiestä lukemasta 219. Silloin Trumpille eivät enää riittäisi voittoon pelkät Georgian ja Pennsylvanian valitsijamiehet.
Edellisissä vaaleissa demokraatit onnistuivat voittamaan Georgian lähes 30 vuoden tauon jälkeen. Siksi puolueessa uskalletaan haaveilla voitosta myös perinteisesti republikaanisessa osavaltiossa.
Juuri nyt republikaaneja piinaa Pohjois-Carolinassa myös paikallinen skandaali.
Puolueen kuvernööriehdokas Mark Robinson on kirjoittanut menneisyydessään pornosivuston keskustelupalstalle olevansa ”musta natsi” ja että ”orjuus ei ole huono asia”.
Trump on selvästi ollut huolissaan Pohjois-Carolinan tilanteesta. Viime viikolla hän varasi lähes 20 miljoonan dollarin edestä mainosrahaa osavaltiota varten, ja huomenna lauantaina hän saapuu paikan päälle kampanjoimaan.
Harrisin kampanjan on päätettävä pian, kokeillaanko Pohjois-Carolinassa vain kepillä jäätä vai panostetaanko yllättäen keskiöön nousseeseen osavaltioon täysillä.
Harrisin on välttämättä voitettava joko Georgia, Pennsylvania tai Pohjois-Carolina, jotta hän voi haaveilla vaalivoitosta.
Katso videolta republikaanien varapresidenttiehdokas J.D. Vancen kampanjatunnelmaa Pohjois-Carolinasta:
Harrisin ja Trumpin kannatukset ovat niin lähellä toisiaan, että marraskuun presidentinvaaleista voi hyvin tulla vielä tiukemmat kuin vuosien 2016 tai 2020 vaaleista.
Ja mitä niukempi ero, sitä pidempään voittajan nimeä joudutaan odottamaan.
Hyvin mahdollista on, että voittajaa ei tiedetä ennen kuin tulos saadaan suurimmasta vaa’ankieliosavaltiosta eli Pennsylvaniasta. Viimeksi tätä odotettiin useita päiviä.
Pennsylvaniassa republikaanit torppasivat aiemmin tänä vuonna demokraattien lakialoitteen, joka olisi antanut vaalivirkailijoille enemmän aikaa ennakkoäänten käsittelyn. Tänäkin vuonna ennakkoääniä aletaan siksi laskea vasta vaalipäivänä.
Marraskuun viidennen päivän vaalista kannattaa varautua odottamaan jälleen yhden illan sijaan useiden päivien tai jopa viikkojen trilleriä.
Reunamäki aloittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana lokakuun alussa.
