Kuntien omistamat energiayhtiöt ovat haluttua riistaa sijoittajien silmissä. Parhaillaankin käydään neuvotteluja kaupunkien omistamista energiayhtiöistä, kirjoittaa toimittaja Petri Vironen.
Petri Vironentoimittaja
Kuntien omistamat sähköyhtiöt kiinnostavat sijoittajia. Uusi omistaja löytyy herkästi ulkomailta, sillä kansainvälisillä sijoittajilla on paljon rahaa ja usein kevyt verokohtelu.
Näin kävi myös Mikkelissä, jossa kaupunki myi 49 prosentin osuuden omistamastaan Etelä-Savon Energiasta (ESE) brittiläiselle Aberdeenille. Brittiläinen sijoitusrahasto hallinnoi yli 500 miljardin euron sijoitussalkkua.
Ostaja valikoitui noin sadan kiinnostuneen ehdokkaan joukosta kesällä 2023.
Jo varhaisessa vaiheessa Mikkeli kertoi, että se tulee tulouttamaan kaupan yhteydessä noin 180 miljoona euroa. Maallikon korviin summa kuulosti suurelta, sillä sähkön siirtoon ja kaukolämpöön keskittynyt yhtiö toimii pienehköllä kaupunkialueella, eikä kasvunäkymiä juuri ole.
Toki sähkönsiirtomonopoli ja kaukolämpöasiakkaiden tiivis suhde toimittajaan takaavat tasaisen tulovirran pitkälle tulevaisuuteen.
Lisäksi arvoa nostaa voimalaitos, joka tuottaa lämmön ohella sähköä juuri silloin kun sen pörssihinta on korkeimmillaan eli kovilla pakkasilla.
Neuvottelut suljettujen ovien takana
Mikkelin ja Aberdeenin neuvottelut käytiin tiukasti suljettujen ovien takana. Kaupunginvaltuusto jopa valtuutti kaupunginhallituksen tekemään kaupat.
Tietoa neuvotteluiden sujumisesta tai kaupan ehdoista ei tihkunut suljettujen ovien takaa sen paremmin suurelle yleisölle kuin valtuutetuillekaan.
Yle sai prosessin edetessä varmistuksen tiedolle, jonka mukaan maakunnan kuntien yhdessä omistama Suur-Savon Sähkö oli jäänyt kilvassa kakkoseksi, ilmeisesti vain muutaman miljoonan euron erolla. Mikkeli on Suur-Savon Sähkön suurin kuntaomistaja.
Marraskuun alussa salaisuuden verho vedettiin näyttämöltä, ja ostajaksi paljastui Aberdeen. Jättirahasto osti ESE:n osakkeet Luxemburgiin perustettavan tytäryhtiön nimiin.
Ylimääräiset osingot heti kättelyssä
Mikkeli tuloutti järjestelyssä lopulta 190 miljoonaa euroa. Kauppahinnan osuus siitä oli vain 130 miljoonaa, loppu koostui vanhan yhtiölainan takaisinmaksusta ja ylimääräisistä osingoista, joista kaupanteon yhteydessä sovittiin.
Ylimääräisiä osinkoja maksettiin 60 miljoonaa euroa. Molemmat siis käärivät heti kättelyssä noin 30 miljoonaa euroa. Näin luxemburgilainen ostaja maksoi osakkeista käytännössä 100 miljoonaa euroa.
Hieman myöhemmin paljastui, että Aberdeen oli vähin äänin myynyt osan tytäryhtiöstään tanskalaiselle eläkerahastolle. Toki niin sijoitusrahastoilla on tapana tehdä: myydä osuuksia eteenpäin.
Tanskalainen Industriens Pension kertoi verkkosivuillaan ostaneensa osuuden mikkeliläisestä energiayhtiöstä ja maksaneensa siitä kolminumeroisen summan miljoonia Tanskan kruunuissa.
Näin Aberdeen kevensi ESE-salkkuaan 30 miljoonan euron osingoilla ja joillakin kymmenillä miljoonilla euroilla tanskalaista eläkerahaa.
Velkavipua käytetään reippaasti
Tapa, jolla kauppa käytännössä toteutettiin, oli tuttu muun muassa Kainuusta. Kajaani ja Sotkamo myivät vähemmistöosuuden Loiste-konsernista muutamia vuosia sitten.
Perinteinen Etelä-Savon Energia Oy myi liiketoiminnot uudelle ESE Enegia Oy:lle. Entiseen ESEen syntyi omistajille jaettavaa.
Järjestely rahoitettiin 175 miljoonan euron lainalla, jolla maksettiin entiset vajaan 80 miljoonan euron velat, ylimääräiset osingot ja varaudutaan tulevien vuosien investointeihin.
Kaupan ehtoihin kuuluu, että rahoituspaketin kilpailuttaa vähemmistöomistaja eli Aberdeen. Vastaavien yhtiöjärjestelyiden tapaan kyseessä on bullet-laina, josta maksetaan pelkkää korkoa. Esimerkiksi viiden vuoden välein laina uusitaan tai se on maksettava kerralla pois.
Kun lainaa ei lyhennetä, nekin eurot voidaan käyttää osinkojen maksuun. Myös kaupunkia naurattaa matkalla pankkiin, sillä se saa aina 51 prosentin siivun osingoista.
Uutta ESEä rasittaa kuitenkin se, että bullet-lainan korko on yleensä selvästi korkeampi kuin lyhennettävässä lainassa. Mikkelissä saadaankin lähivuodet jännittää sähkön siirron ja kaukolämmön hintojen korotuksia.
Siirtohinnoissa tulee Energiaviraston hintakatto pian vastaan, mutta kaukolämmössä hintakattoa ei ole.
Kovan tason konsultit tarpeen
Sähkö- tai muun infrayhtiön osittainenkin myynti on kunnalle iso ja ainutkertainen päätös. Kajaanin kaupunginjohtajalla on selvä ja yksinkertainen neuvo kollegoilleen: palkatkaa huipputason konsultti. Sellainen on nimittäin pöydän toisella puolella.
Piru piilee tunnetusti yksityiskohdissa ja niistä sovitaan erittäin tarkasti osakassopimuksessa. Vaikka kaupunki on enemmistöomistaja, olennaiset päätökset vaativat yksituumaisuutta.
Toinen jännityksen kohde Mikkelissä on myynnistä saatujen miljoonien kohtalo. Kaupunki maksoi 100 miljoonalla eurolla vanhoja lainoja pois. Loppu 90 miljoonaa euroa on sijoitettu erilaisiin rahastoihin.
Ylen jälkipörssissä keskusteltiin monopolin myymisestä lokakuun lopulla:
