Naton roolin korostaminen voi myös ärsyttää Venäjää, kirjoittaa Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Maria StenroosNato-erikoistoimittaja
Nato muistuttaa olemassaolostaan Itämerellä. Tiistaina Helsingissä Naton pääsihteeri Mark Rutte kertoo, miten Nato vastaa Itämeren turvallisuusongelmiin, Natosta kerrotaan Ylelle.
Kun joulupäivänä Suomenlahdella virta katkesi isosta sähkökaapelista ja monta datakaapelia vahingoittui, Suomesta paikalle lähtivät poliisi ja rajavartiosto. Puolustusvoimien rooliksi jäi antaa virka-apua. Eagle S jäi kiinni, sen ankkuri naarattiin myöhemmin merenpohjasta ja osa miehistöstä odottaa Suomessa rikostutkintaa.
Tulevina kuukausina Itämeren turvallisuustilanteesta ottaa korostetusti vastuuta myös Nato. Suomenlahden rannalla järjestettävä kokous on jo itsessään viesti, että nyt alkaa merenpohjassa hämmentäminen riittää.
Tämä on apua, jota Suomi ja Viro ovat pyytäneet. Tähän sisältyy kuitenkin myös riskejä, jotka Suomessakin tiedostetaan.
Kiristääkö vai helpottaako Naton partiointi Itämeren tilannetta?
Itämerellä on jo kolmeen otteeseen rikottu tärkeitä merenalaisia rakenteita. Syyllisiä on ollut vaikea saada kiinni ja vastuuseen. Nato tuo merelle laivastovuorossa olevia aluksia ja jäsenmaiden lupaamia laivoja, sekä muita valvontakeinoja. Liittokunta valvoo tärkeiden merenalaisten rakenteiden tuntumassa ja yrittää saada ankkurinlaahaajat kiinni.
Vaikka kaapeleiden katkaiseminen ei ole sotilasasia, kokonaisuudessaan jatkuvat oudot onnettomuudet ovat uhka, joka Suomen hallituksen ja presidentin sekä muiden Itämeren maiden johtajien mielestä ei ratkea pelkästään viranomaisyhteistyöllä.
Ongelmallista on kuitenkin se, kiristyykö Itämeren tilanne Naton partioinnin takia.
Kaapeleiden ja kaasuputkien rikkojia etsiessä Suomi on varonut syyttämästä Venäjää, koska suoraa näyttöä ei ole. Nytkin välitön syy kaapeleiden katkaisemiseen on, että kauppalaiva laahasi ankkuriaan merenpohjaa pitkin.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tuntevien lähteiden kesken on sävyeroja, onko Naton laivojen tuominen Itämerelle hyvä vai ei niin hyvä idea.
Naton näkyvä reaktio voi lopettaa kaapeleiden oudot katkeamiset. Tai se voi pahimmillaan eskaloida tilannetta, ärsyttää Venäjää ja antaa sille tai sen kumppaneille syyn vastata jotenkin.
Toisaalta on selvää, ettei Nato voi hyväksyä, että liittolaisten merialueiden tuntumassa joku, kenties Venäjä, jatkuvasti rettelöi ja pilkkoo Nato-maiden energiaverkkoa.
Nato hakee tapaa vetää rajat Venäjälle
Nato valmistelee parhaillaan hybridistrategiaa, miten se osoittaa Venäjälle ja sen kumppaneille, että niiden konstit on tunnistettu, ja tarvittaessa Nato vastaa. Mutta sekä uhkien tunnistaminen että niihin vastaaminen ovat ongelmia. Kaapeleiden katkeamisiin ja muihin erikoisiin tapauksiin ollaan vaarassa tottua, ja toisaalta uhkiin vastaaminen voi eskaloida tilannetta.
– Meidän on oltava selkeämpiä ja päätettävä, miten kerromme myös Venäjälle, että on olemassa asioita, joihin ei pidä koskea, korkea Nato-virkamies James Appathurai sanoi Sky Newsille.
Itämeren kokous ja reagointi on yksi tapa yrittää osoittaa, missä raja menee.
Stubb ja Häkkänen äänessä
Nopeasti kasaan pantu kokous on Itämeren mailta osoitus siitä, että ne ovat vakavissaan. Presidentit, pääministerit ja Saksan liittokansleri tulevat itse paikalle.
Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin sekä Naton ja EU:n kokous on epävirallinen. Kokous ei tee päätöksiä vaan kirjoittaa yhteisen lausuman. Siinä käsitellään Nato-maiden vastausta tuhotöihin, uusien valvontateknologioiden käyttöä ja Venäjän öljyä kuljettavan varjolaivaston kulun estämistä oikeuden tulkintaa muuttamalla.
Vaikka Suomi toisaalta korostaa tämän olevan Nato-kokous, osa turvallisuuspolitiikan lähteistä puhuu mieluummin Itämeren maiden kokouksesta. Näin siksi, että muut Nato-maat eivät närkästyisi Itämeren maaryhmän toimiessa keskenään. Nato ei tarvitse enempää sisäisiä jakolinjoja.
Suomesta kokouksen virallinen osallistuja on tasavallan presidentti Alexander Stubb, jonka keskustelusta Naton pääsihteerin kanssa ajatus Nato-maiden kokouksesta mitä ilmeisimmin lähti liikkeelle.
Stubbin mukana on puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei ole paikalla.
Hallitusta olisi edustanut pääministeri Petteri Orpo (kok.), mutta hän jättää osallistumatta ja matkustaa ennalta sovitulle matkalleen Arabiemiraatteihin.
