Sijoittajien uskoa Nesteen tulevaisuuteen on koeteltu viime kuukaudet. Hallituksen usko toimitusjohtajaan loppui eilen, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.
Juha-Matti Mäntylätaloustoimittaja
Eilen illalla Nesteen toimitusjohtaja Matti Lehmus sai lähteä. Mitä yhtiössä oikein tapahtuu?
Vielä Koronan ja Ukrainan sodan jälkeen Nesteen osake pärjäsi paljon paremmin kuin Helsingin pörssin osakkeet keskimäärin. Energia kiinnostaa aina globaaleissa kriiseissä.
Viime kuukausina Nesteeseen uskoneet piensijoittajat – ja yhtiön suurin omistaja Suomen valtio – ovat kuitenkin joutuneet pettymään rajusti. Vuoden kuluessa Nesteen arvo on puolittunut. Suurin osa siitä on sulanut viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana.
Tässä kolme keskeistä syytä pettymykseen:
1. Kilpailu kasvaa
Yle kertoi viitisen vuotta sitten, että uusiutuvat polttoaineet olivat Nesteelle kultakaivos. Uusiutuvilla polttoaineilla käännetään liikenteen päästöjä kohti ilmastotavoitteita. Kun valtiot ryhtyivät vaatimaan tavallisen polttoaineen joukkoon uusiutuvaa polttoainetta, Neste sai hyvän hinnan tuotteistaan.
Nyt kilpailu on kuitenkin käynnistynyt – perinteiset ja uudet polttoainevalmistajat avaavat uutta kapasiteettia Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Se on johtanut hintojen laskuun.
2. Tuotanto takkuaa
Jotta kiristyvässä kilpailussa voidaan tehdä alemmillakin hinnoilla hyvää tulosta, tarvitaan uutta tuotantokapasiteettia. Singaporessa Nesteen uuden tuotantolaitoksen ylösajo on kuitenkin kangerrellut ja Yhdysvaltojen yhteisyrityskin toimii siellä sattuneen tulipalon jälkeen vajaalla teholla.
3. Ruotsi petti
Hinnat laskevat, tuotanto kangertelee… ja kaiken huipuksi kysyntäpuolikin petti, kun Ruotsi päätti leikata jakeluvelvoitetta.
Ruotsidemokraattien vaatimuksesta maassa lantrataan polttoaineen sekaan suunniteltua vähemmän uusiutuvaa. Tämä poliittinen suunnanmuutos iski Nesteeseen, jolle Ruotsi on tärkeä markkina.
Tarinankertoja vaihtuu
Mikä tästä kaikesta on toimitusjohtaja syy? Nesteen uusiutuviin polttoaineisiin nojaava strategia on yhtiön hallituksen valitsema – ja ainakin siunaama. Toisaalta Ruotsin poliittinen päätös ei ole senkään vertaa toimitusjohtajan päätösvallassa.
Sen sijaan tämän analyysin kakkoskohta, tuotannon rakentaminen ja varmistaminen, on sellaista käytännön toimintaa, joka on täysin toimitusjohtajan vastuulla. Sitä vastuuta ei voi väistää sillä, että isossa yhtiössä nuo tehtävät delegoidaan alaisille.
Sinänsä Nesteen tarina on yhä kertomisen arvoinen. Varsinkin uusiutuvista lentopolttoaineista on odotettu erinomaisen kannattavaa kasvua, kun ostaja löytyy joka tipalle.
Jututtamani analyytikko arvioi, että Hollannin uusi jakeluvelvoite kompensoi markkinan heikentymistä Ruotsissa. Ja kenties tuotantolaitoksetkin saadaan iskuun ensi vuoden alkuun mennessä.
Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Neste teki tulosta vertailukelpoisella käyttökatteella mitattuna noin 550 miljoonaa euroa. Tulospettymyksestä ja johtajan vaihdoksesta huolimatta kyse ei siis ole kriisiyhtiöstä.
Kyse on siitä, että odotukset on viritetty vielä korkeammalle. Jos se tarina alkaa rakoilla, johtaja vaihtuu.
On syytä huomata, että toimitusjohtajan ja Nesteen hallituksen sukset eivät ole ainakaan täysin ristissä. Tästä kertoo se, että Lehmus jatkaa tehtävässään kunnes korvaaja on löytynyt. Toisaalta se, että korvaajaa ei vielä ole, kertoo siitä, että päätös on syntynyt suhteellisen nopeasti.
Tähän analyysiin taustatietoja antoivat OP:n analyytikko Henri Parkkinen sekä Inderesin analyytikko Petri Gostowski.
Alla olevassa radiolähetyksessä Nesteen Sami Jauhiainen, Liikenne- ja viestintäministeriön johtaja Päivi Antikainen ja VTT:n Lauri Kujanpää keskustelevat lentoliikenteen uusiutuvista polttoaineista.
Uusiutuva polttoaine lentoliikenteessä
