Kansalaisten sähköinen tunnistaminen on Suomessa aivan liikaa pankkien varassa, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.
Juha-Matti Mäntylätoimittaja
Nordean palveluiden jumittaminen on asiakkaiden kannalta kohtuutonta. Lasten synttärisuunnitelmia on peruttu, ruokaostoksia on jäänyt kassalle ja laskujen eräpäivät paukkuvat.
Kun raha ei liiku, se on iso ongelma.
Vielä isompi ongelma voi kuitenkin olla se, jos kansalainen ei pääse julkisiin palveluihin – eli tarkastelemaan reseptejään, kirjautumaan etälääkärin vastaanotolle tai maksamaan verojaan.
Useimmat kirjautuvat näihinkin palveluihin pankkitunnuksillaan.
Onhan se erikoista. Fyysisessä maailmassa valtio myöntää ajokortit ja passit, joilla kansalainen todistaa henkilöllisyytensä poliisille ja rajavirkailijoille. Digitaalisessa maailmassa sen sijaan julkistenkin palveluiden rajapuomeilla sisäänpääsyä valvovat pankit.
Jos pankki on nurin, muitakin vaihtoehtoja on – kuten eilen kerroimme.
Pankkien lisäksi henkilöllisyytensä voi todistaa esimerkiksi teleoperaattorin mobiilivarmenteen avulla. Mobiilivarmenne tulee kuitenkin ottaa käyttöön jo ennen kuin pankkiyhteys on poikki, koska palvelun avaamiseksi on todistettava henkilöllisyytensä pankkitunnuksilla.
Eikä tällaista mobiilivarmennetta edes saa pienempien operaattoreiden liittymiin – ei edes Moi Mobiiliin, vaikka se on DNA:n omistama yritys.
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kansalaisten sähköinen tunnistaminen on Suomessa aivan liikaa pankkien varassa.
Miksi valtio ei tunnista kansalaisiaan?
Syy tähän löytyy historiasta. Suomi on digitalisoitunut pankkisektori etunenässä. Kansalaiset ovat päässeet käyttämään etäpankkipalveluita jo 1980-luvulla.
Noihin aikoihin esiteltiin myös ne paperiset tunnuslukulistat, jotka ovat toimineet sähköisen tunnistamisen työkaluina näihin päiviin asti.
Suomen valtio on yrittänyt 1990-luvun lopulta lähtien lanseerata digitaalista tunnistautumisvälinettä, mutta tuo yritys on päätynyt mahalaskuun kerta toisensa jälkeen. Tällä hetkellä tarjolla on vain fyysinen henkilökortti, jonka käyttö henkilöllisyyden todistamiseen edellyttää tietokonetta ja siihen liitettävää kortinlukijaa.
Viimeisin yritys luoda kännykällä toimiva tunnistautumisväline kaatui viime eduskuntavaaleihin. Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana valmisteltiin kansalaisten tunnistamiseen digitaalista henkilöllisyystodistusta, jonka oli määrä olla käytössä vuonna 2023. Sillä henkilöllisyytensä voisi todistaa myös esimerkiksi ulkomaalainen henkilö, jolla ei ole suomalaista pankkitiliä tai kännykkänumeroa.
Tuo projekti ei valmistunut ajoissa. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi Tivi-lehdelle, ettei hanke lopulta ollut Marinin hallitukselle niin tärkeä, että sitä oltaisiin kiirehditty hallituskauden loppumetreillä. Toisaalta uudistukseen liittyi piirteitä, jotka tekivät hankkeen jatkumisesta epävarmaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikana.
– Esimerkiksi hetu-uudistuksessa sukupuolineutraali henkilötunnus ja maahanmuuttajan asiointivälinekysymykset ovat poliittisia hankkeita, Voutilainen totesi tuolloin.
Orpon hallitus ei digilompakkoa jatkanut. Hankkeen valmisteluun ehdittiin Tivi-lehden mukaan käyttää kahdeksan miljoonaa euroa.
Kyse on henkilökohtaisesta huoltovarmuudesta
Emme vielä tiedä Nordean ongelmien taustoja. Ovatko uutisissa kerrotut palvelunestohyökkäykset esimerkiksi Nato-jäsenyyteen liittyvää Venäjän häirintää tai vastalause Ruotsissa tapahtuneille koraanien poltoille?
Pankki ja viranomaiset ovat olleet vaitonaisia.
Nordean näkökulmasta lienee melkeinpä toivottavaa, että se pääsisi syyttämään ongelmista muitakin kuin itseään.
Viikkoja kestäneet ongelmat osoittavat kuitenkin sen, että jokaisen on syytä kantaa huolta henkilökohtaisesta huoltovarmuudestaan. Kaikilla tulisi olla tili vähintään kahdessa eri pankissa.
Pankit eivät siihen tietenkään kannusta. Kukapa sitä neuvoisi asiakkaitaan kilpailijoiden luo.
Pelkän tunnistautumisen näkökulmasta pankkitunnusten oheen riittää teleoperaattorin mobiilivarmenne – kunhan olet Elisan, DNA:n tai Telian liittymäasiakas.
Jossain vaiheessa valtiokin ryhtyy taas sovittamaan käärmettä pyssyyn. Nykytiedon mukaan digilompakkoa ryhdytään lanseeraamaan koko EU:n alueella vuonna 2026.
Senkään ei tietenkään pidä olla kansalaisen ainut tunnistautumisväline.
Korjaus 16.25. Tarkennennettu edellisen hallituksen hanke digitaaliseksi henkilöllisyystodistukseksi. Aiemmassa versiossa digilompakko.
