Sota Ukrainassa sai myös puolustusvoimat muuttamaan aiemman miinakantansa, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Maria StenroosNato-erikoistoimittaja
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että suomalaisiin miinoihin astuvat vain vihollisen sotilaat.
Miinoista on aikoinaan luovuttu useissa maissa juuri siksi, että ne eivät valikoi, kenen jalan alla ne laukeavat.
Tekniset ratkaisut ovat kuitenkin kehittyneet ja esimerkiksi tarkoilla digitaalisilla kartoilla yritetään estää sivullisia vahingoittumasta ja helpotettaisiin niiden raivaamista.
Hallitus teki tänään tiistaina linjauksen, jolla se liittää Suomen Naton luoteisrajan ”miinavyöhykkeeseen”. Suomi on viides valtio, joka on ilmoittanut irtoavansa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Venäjä ei ole koskaan liittynyt sopimukseen, ei myöskään Yhdysvallat.
Ensimmäisenä aikeistaan palata miinojen käyttöön kertoi Puola, ja heti sen jälkeen Viro, Latvia ja Liettua. Suomen puolustusvoimat käynnisti oman selvityksensä viime vuoden lopulla ja päätyi toteamaan, että henkilömiinat tukisivat Suomen puolustamista. Selvitys ei ole julkinen.
Suomen pään käänsi turvallisuusympäristön muuttuminen. Samalla painettiin taka-alalle ajatus siitä, että Ottawan sopimuksesta lähtö tai miinojen käyttö likaisi Suomen maineen.
Kun turvallisuustilanne on kiristynyt ja Venäjän uhkaa pidetään todellisena, maine ei ole ensimmäisenä mielessä. Tilannetta helpottaa Suomenkin kannalta, että irtoavia maita on monta.
Miinat ovat yksi osa uutta poliittista realismia, jonka taustalla on Venäjän aggressiivisuus ja Yhdysvaltain keskittyminen yhä enemmän omaan etuunsa. Tarve vahvistaa Euroopan puolustusta nopeasti tarkoittaa myös puolustusbudjettien nostoa, josta Suomikin tänään ilmoitti, sekä jopa keskustelua eurooppalaisesta ydinpelotteesta.
Keskustelu jalkaväkimiinoista ei ole Suomessa oikeastaan koskaan päättynytkään. Erityisesti perussuomalaisten ja keskustan piirissä on koko ajan ollut poliitikkoja, jotka ovat pitäneet jalkaväkimiinoista luopumista virheenä.
Kun Suomi päätti sopimukseen liittymisestä vuonna 2011, ratkaisua oli valmisteltu ja jahkailtu vuosia usean hallituksen aikana. Perussuomalaiset äänesti ratkaisua vastaan, ja mukaan liittyi keskustalaisia.
Miinakeskustelu on ollut vahvasti politisoitunutta. Keskustelua on värittänyt silloisten päätöksentekijöiden ja etenkin presidentti Tarja Halosen (sd.) syyttely. Halosen mukaan Suomella piti geopolitiikan eli sijaintinsa takia olla vahva oma puolustus, mutta hän ajoi miinakieltoa, koska Halosen mielestä miinat mustasivat Suomen mainetta.
Ajat ja päättäjät ovat nyt toiset. Mutta päätöksessä on nytkin mukana politiikka.
Vaikka hallitus virallisesti nojaa päätöksessään puolustusvoimien miinaselvitykseen, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa oli jo hyvissä ajoin ennen puolustusvoimien selvityksen valmistumista käsitys, että Suomi tulee irtoamaan Ottawasta ja mahdollistamaan miinat.
Presidentti Alexander Stubb on sanonut asettavansa kaikissa tapauksissa etusijalle Suomen turvallisuuden, ja juuri Suomen ehdottomasta turvallisuudesta miinapäätöksessä poliitikkojen mukaan on kyse.
Baltian ratkaisut ja turvallisuustilanteen heikkeneminen on tehnyt ratkaisusta helpomman, myös oppositiopuolueille. Miinaäänestys tulee silti yhä jonkin verran jakamaan eduskuntaa, ja hajontaa tulee todennäiköisesti myös joidenkin puolueiden sisällä.
Puolustusministeriön mukaan miinaselvitys arvioi miinojen sopivan hyvin suomalaiseen pitkään itärajaan ja sen maastoihin sekä reserviläisarmeijan käyttöön. Ne ovat yksinkertaisia ja halpoja valmistaa sekä pelottava ase.
Ennen kuin Ukrainan sota alkoi, puolustusvoimat ei julkisesti haikaillut miinojen perään. Uusilla teknisemmillä aseilla saadaan aikaan samanlaista tuhoa mutta kohdennetummin.
Nyt yksinkertaisia, Ottawan sopimuksessa kiellettyjä passiivisia miinoja kuitenkin perustellaan sillä, että ne hidastavat tuntuvasti hyökkääjän jalkaväen etenemistä.
Henkilömiinat ovat yksi lisä, joka saatetaan ottaa käyttöön, kun Ottawan sopimuksesta on irtauduttu. Se ei tarkoita, että Suomi tai mikään muukaan maa miinoittaisi rajansa normaalioloissa.
Suomi lupaa käyttää asetta vastuullisesti. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi Suomen yhä puolustavan kansainvälistä humanitääristä oikeutta ja lupaa Suomen osallistuvan miinojen haittojen vähentämiseen.
