Orpo ilmoitti EU:lle, että Suomi kannattaa uutta, vuoden 2040 ilmastotavoitetta, mutta pyysi samalla, että Suomi saisi hakata metsiään aiemmista tavoitteista välittämättä.
Puolesta mutta vastaan.
Näin voisi tiivistää Petterin Orpon (kok.) hallituksen kannan EU:n ilmastotavoitteisiin. Johtopäätöksen voi vetää hallituksen uusimmista peliliikkeistä, joiden keskiössä ovat metsät.
EU-komissio käy jäsenmaiden kanssa parhaillaan kovaa kamppailua uudesta, vuoden 2040 päästövähennystavoitteesta.
Tavoite on viimeinen välietappi ennen lopullista maalia vuonna 2050, jolloin maiden yhteenlasketut ilmastopäästöt eivät enää saisi ylittää niitä poistavia hiilinieluja.
Suomi on käynyt kesän aikana oman vääntönsä komission ehdotuksesta painaa alas 90 prosenttia EU:n päästöistä vuoteen 2040.
Tällä viikolla hallitus sai viimein tavoitteen taakse myös perusuomalaiset, ja sopu syntyi.
Orpo saattoi ilmoittaa komissiolle Suomen tuesta, ja hän tekikin sen juhlallisesti: kirjeessä suoraan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.
Mukana oli kuitenkin myös toinen viesti, joka oli oikeastaan Orpon ja kirjeen toisen allekirjoittajan, Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin varsinainen asia.
Suomi ja Ruotsi kertoivat samalla haluavansa livetä aiemmasta, tässä vaiheessa sitovasta EU:n ilmastotavoitteesta.
Kirjeessä Orpo ja Kristersson kertovat komission puheenjohtajalle, että nykyiset säädökset ovat osoittautumassa Suomelle ja Ruotsille vaikeiksi. Syy on molemmille maille tärkeä metsätalous.
Hiilinielu on molemmissa maissa jäämässä reippaasti sovitusta muun muassa hakkuiden vuoksi.
– Hakkuumäärien merkittävä vähentäminen ei ole mahdollista, sillä se aiheuttaisi kielteisiä seurauksia talouksillemme, pääministerit kirjoittivat von der Leyenille.
Orpo ja Kristersson vetosivat työpaikkoihin ja Venäjän puuntuonnin loppumiseen. Tavoite oli selvä: purkaa hiilinielutavoitteen alituksesta LULUCF-asetukseen rakennetut seuraamukset.
Kirjelmöinti suoraan komissaarille on Suomen ja Ruotsin vanha ase ilmastoa ja ympäristöä koskevissa metsäasioissa, mutta nyt mukana on jo epätoivoa.
Suomi on pattitilantessa. Hiilinieluasetuksen ensimmäinen, vuonna 2021 alkanut mittauskausi päättyy tänä vuonna 2025.
Takamatkaa aikavälille sovittuun hiilinieluun on kertynyt yli 100 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan metsänielun verran. Määrä on yli kaksi kertaa Suomen kaikki ilmastopäästöt vuodessa.
Ilmastopolitiikka on jäänyt sotien ja talouskriisin varjoon eivätkä yhteiset maalit päästöjen vähentämisessä ole enää läpihuutojuttu missään EU-maassa.
Maat ajautuvivat täyteen jumiin vuoden 2040 tavoitteen kanssa eilen torstaina. Ympäristöministerit keskustelivat aiheesta koko päivän.
Onkin mahdollista, että von der Leyen kuuntelee Suomen ja Ruotsin hätää. Suomelle eri tavoin koituvien kustannusten hintalappu olisi nykyehdoin ehkä liian suuri.
– En tiedä, miten Suomen kansantalous sen kestäisi, ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä sanoo.
Tilanne on niin auki, ettei mistään miljardilaskusta enää uskalla puhua, Seppälä arvioi. EU tuskin haluaa tiputtaa mitään maata taloudellisesti polvilleen.
– Voi hyvin olla, että osa vajeesta painetaan villaisella tai sumplitaan jotenkin.
Seuraus voi olla dominoefekti, jolloin koko ilmastolainsäädäntö voi natista liitoksistaan.
Jos Suomi saa merkittävän helpotuksen metsäteollisuuden vuoksi, muut maat voivat haluta helpotuksia kukin itselleen tärkeillä teollisuuden aloilla. Saksa vaatii parhaillaan polttomoottorikiellosta luopumista autoteollisuuteensa vedoten.
– EU:n pitäisi kuitenkin uskottavasti osoittaa, miten tavoitteet saavutetaan, jos jollekin maalle aletaan sorvaamaan vapaamatkustajan roolia, Seppälä sanoo.
Hiilinielut eivät myöskään ole Suomen ainoa ongelma EU:n ilmastolaissa.
Liikenteen päästöille sovitut vähennykset erääntyvät jo viiden vuoden kuluttua vuonna 2030. Hallituksen laatimista suunnitelmista voi lukea, ettei Suomi todennäköisesti yllä niihinkään.
Päästöjen vähentäminen tai hiilinielujen kasvattaminen ei kuitenkaan ole keinojen puutteesta kiinni.
Ekonomistit laskivat hiljattain, että metsänieluja voisi kasvattaa huomattavasti ilman hakkuiden vähenemistä muuten kuin hetkeksi. Vaikutus myös metsäteollisuuteen olisi pieni.
– Mutta tuntuu, että sitä pyörää ei pysty pysäyttämään, koska jatkuvasti pitää pyörittää hommaa täysillä, Seppälä sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
