Lyhyeksi jäänyt hätätila näytti siltä, että Etelä-Korean presidentti on valmis uhraamaan demokratian oman etunsa takia, kirjoittaa Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.
Mika HentunenAasian-kirjeenvaihtaja
PEKING Etelä-Korea on tunnettu rajusta politiikan teatteristaan, mutta tiistain ja keskiviikon välisen yön näytelmä oli jo tragedia vailla vertaansa.
Enää 17 prosentin kannatuksella pyristelevä presidentti Yoon Suk-yeol, jonka vaalit voittanut Demokraattinen puolue uhkaa toimittaa vaimonsa kanssa vankilaan, tarttui epätoivoiseen oljenkorteen.
Yoon julisti hätätilalain. Siihen liittyy sotilasdiktatuurissa pitkään eläneessä Etelä-Koreassa ikäviä muistoja. Edellisen kerran vastaavassa poikkeustilassa käytiin vuonna 1979, kun maan johtaja Park Chung-hee murhattiin.
Hätätilalaki tarkoittaa käytännössä paluuta diktatuuriin.
Etelä-Korean parlamentti onnistui kokoontumaan yöllä. Yhteenottoja parlamentin eteen kokoontuneiden mielenosoittajien ja mellakkapoliisin välillä ei tullut.
Parlamentti kumosi hätätilalain kuusi tuntia sen julistamisen jälkeen. Näin Etelä-Korea ei palannut tilaan, jossa armeija sensuroisi tiedonvälitystä ja estäisi ihmisiä kokoontumasta vapaasti.
Sen sijaan vajaan 52 miljoonan asukkaan Etelä-Koreassa alkaa maan suurimman ammattiliittojen keskusjärjestön julistama, useita aloja koskeva lakko. Sen piirissä on noin 1,2 miljoonaa työntekijää.
Lakolla on vain yksi tavoite: Saada Yoon eroamaan tehtävästään.
Konservatiivi Yoon on puheissaan suhtautunut Pohjois-Koreaan edeltäjiään ankarammin.
Hätätilaakin hän perusteli Pohjois-Korean aiheuttamalla uhalla. Hän antoi jopa ymmärtää, että Demokraattipuolueen johtama oppositio vehkeilisi vallanvaihtoa Pohjois-Korean avustuksella.
Kansa ei ostanut epäsuositun presidentin väitteitä. Yoonin televisiopuhe ei ollut uskottava. Vaikutti siltä, että hän yritti vain pelastaa omaa nahkaansa.
Asiantuntijat Kaukoidässä ovat ymmällään. Kuinka epätoivoinen ja itsekeskeinen täytyy olla tällaista tehdäkseen?
Hätätilalain nojalla Yoon olisi pystynyt estämään tutkinnat presidentin ja tämän vaimon toimista. Oppositio syyttää Yooneja muun muassa korruptiosta.
Poikkeustila Etelä-Koreassa on kuitenkin vaarallinen tila koko maailmalle. Se on syöttö Pohjois-Korean dikraattorin Kim Jong-unin lapaan. Pohjois-Korean ydinaseet ovat alle sadan kilometrin päässä Soulista.
Yleislakolla on pitkittyessään lamauttava vaikutus Etelä-Korean talouteen.
Ilmeisesti mikään näistä uhista ei hetkauttanut presidenttiä. Yoon vaikuttaa omaa ja lähipiirinsä etua ajavalta johtajalta, joita maailmassa on valitettavan paljon.
