MOSKOVA Venäjän poliitikot reagoivat odotetun kovasanaisesti The New York Timesin ja muiden yhdysvaltalaismedioiden uutiseen, että presidentti Joe Biden sallii Ukrainan laukaista ATACMS-ohjuksia syvälle Venäjälle.
– Tämä on iso askel kolmannen maailmansodan alkua kohti, ja amerikkalaiset tekevät sen poistuvan vanhuksen käsin, joka ei vastaa enää mistään kahden kuukauden kuluttua, Venäjän liittoneuvoston senaattori Vladimir Džabarov sanoi valtiolliselle uutistoimistolle Tassille.
Džabarov uhkasi, että vastauksena Venäjä tuhoaa kaikki Ukrainan päätöksentekokeskukset ja Dnperjoen sillat.
Ukraina on kuukausien ajan vaatinut lupaa iskeä syvälle Venäjälle heikentääkseen Venäjän ylivoimaa ilmasodankäynnissä.
Duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, nationalistisen LDPR-puolueen johtaja Leonid Slutski sanoi, että Bidenin hallinto jättää Trumpin tiimille Ukrainan konfliktin hoitamistakin jyrkemmän ongelman: miten välttää globaali yhteenotto.’
Bidenin päätös tulee välivaiheessa, jossa maailma odottaa hermostuneesti Donald Trumpin presidenttikauden alkua. Venäjällä moni kommentaattori on sanonut, että Biden haluaa tahallaan vaikeuttaa Trumpin pyrintöjä sodan lopettamiseksi.
Tapansa mukaan Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov muotoili sanansa tarkemmin, mutta lausunnon ydin oli sama: Bidenin hallinto valaa bensaa liekkeihin. Kyseessä olisi Peskovin mukaan laadullisesti uusi tilanne Yhdysvaltain osallistumisessa konfliktiin.
Peskov kehotti tutustumaan presidentti Vladimir Putinin sanoihin kesäkuussa Pietarissa.
Tuolloin Putin ilmoitti, että Venäjä katsoo Naton olevan suoraan sodassa Venäjän kanssa, jos Yhdysvallat ja muut länsimaat antavat Ukrainalle luvan iskeä länsiohjuksilla syvälle Venäjälle.
Putin perusteli, että Ukraina ei itse kykene laukaisemaan pitkän kantaman ohjuksia Venäjälle. Niiden ohjaamiseen tarvitaan Nato-maiden satelliitteja, ja Nato-maiden sotilasasiantuntijoiden pitää ohjelmoida ohjukset, Putin väitti.
ATACMS-ohjukset käyttävät suunnistuksessa GPS-paikannusta, ja suureen osumatarkkuuteen päästäkseen ne tarvitsevat sotilastason paikannustietoa.
Sotilaallisesti Venäjä on todennäköisesti jo varautunut siihen, että Ukraina saa luvan käyttää ATACMS-ohjuksia Venäjällä. Sen verran avoimesti kysymystä on puitu julkisuudessa.
On liikkunut tietoja, että Venäjä olisi siirtänyt sotilaskoneita pois ATACMS-ohjusten ulottuvilla olevilta lentokentiltä. Ohjusten kantama on noin 300 kilometriä, joten ne eivät yllä esimerkiksi Moskovaan.
Lisäksi mediatiedot viittaavat siihen, että Ukraina voisi iskeä ohjuksilla lähinnä Kurskin alueella.
Ohjukset tuskin muuttavat sodan isoa kuvaa, jossa Venäjä on viime aikoina ollut niskan päällä. Siksi Venäjällä ei välttämättä ole sotilaallista tarvetta ylenpalttisen jyrkkiin vastatoimiin.
Kun ensimmäinen ohjus iskeytyy Venäjän alueelle, pääsemme näkemään, miten rationaalinen toimija Venäjän presidentti on.
Moni läntinen kommentaattori katsoo, että Putinin uhkaukset ovat bluffia. Sitä arviota Bidenin hallinto nyt testaa.
Venäjän johdolla tuskin on suurta halua ryhtyä suoraan sotaan Nato-maiden kanssa. Jo sota Ukrainan kanssa on syönyt valtavasti maan voimavaroja. Lisäksi avoin sota Naton kanssa voisi kiihtyä ydinsodaksi.
Toisaalta Putin ei voi olla reagoimatta, jos pitkän kantaman ohjus iskeytyy syvälle Venäjälle. Toimettomuus näyttäytyisi heikkoutena ja suoranaisena kehotuksena tehdä lisää iskuja Venäjälle.
Todennäköisesti Venäjä pyrkisi ainakin kiihdyttämään entisestään raskaita ilmaiskuja Ukrainaan. Jo nyt Venäjä on iskenyt rajusti Ukrainan energiainfrastruktuuriin.
Aiemmin on spekuloitu myös, että suoran sotilaallisen vastauksen sijaan Venäjä voisi esimerkiksi pyörittää sabotaasikampanjaa Nato-maissa.
Venäjä voisi myös toimittaa ohjuksia Yhdysvaltain vastustajille Lähi-itään, esimerkiksi Jemenin huthikapinallisille. Huthit voisivat sitten lamauttaa täysin Punaisenmeren öljytankkeriliikenteen.
Putinin reaktiota voi tässä vaiheessa hillitä se, että Venäjä odottaa Donald Trumpin tammikuussa alkavaa presidenttikautta.
Trump puhui vaalikampanjansa aikana, että hän saisi nopeastikin Venäjän sodan Ukrainassa loppumaan. Republikaanit ovat ylipäätään suhtautuneet demokraatteja kriittisemmin Ukrainan tukemiseen.
Voi tietysti olla, että Venäjä kiihdyttää sotaa saadakseen mahdollisimman vankat neuvotteluasemat ennen Trumpin valtaannousua.
Puheet neuvotteluratkaisun tarpeesta ovat Trumpin vaalivoiton jälkeen alkaneet lisääntyä länsimediassa. Helppoa tietä neuvotteluihin ei silti näy.
Venäjän puolelta ei kuulu rohkaisevia signaaleja. Dmitri Peskov ilmoitti tänään maanantaina, että Venäjä ei voi hyväksyä Turkin presidentin ehdotusta sotatoimien keskeyttämisestä nykyisille rintamalinjoille.
Putin sanoi kesäkuussa, että Ukrainan pitää vetää joukkonsa Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilta ja luopua pyrkimyksistään päästä Naton jäseneksi. Vasta sitten Venäjä on valmis keskeyttämään taistelutoimet ja aloittamaan rauhanneuvottelut.
On selvää, että Ukrainan hallinnon olisi vaikea suostua tällaisiin ehtoihin.
Ilmeisesti Biden on tässä synkässä tilanteessa päättänyt, että on aika nostaa panoksia ja katsoa Putinin kortit.
