Tiktokin esille nostamat ongelmat eivät ratkea kieltämällä sovellus, kirjoittaa Ylen teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa.
Ylen teettämässä kyselyssä valtaosa suomalaisista kansanedustajista kieltäisi videopalvelu Tiktokin EU:ssa. Kun kuuntelee kansanedustajien näkemyksiä Tiktokin aiheuttamista uhkista ei uskoisi, että sääntöjä somealustoille löytyy jo EU:ssa.
Tänä keväänä Euroopan unionin alueella on tullut voimaan kaksi merkittävää digitaalista ympäristöä sääntelevää asetusta, digitaalisia palveluja koskeva DSA (digital services act) ja markkinoita koskeva DMA (digital markets act). Nämä säädökset velvoittavat etenkin suuria teknologiayhtiöitä toimimaan avoimemmin ja vastuullisemmin. Ne velvoittavat alustajättejä muun muassa puuttumaan haitallisiin sisältöihin ja avaamaan algoritmiensa toimintaa.
Kansanedustajien ehdottama ratkaisu on kopioitu suoraan Yhdysvalloista, ikään kuin mitään digisääntelyä ei EU:ssa olisi koskaan laadittukaan. Yhdysvalloissa hyväksyttiin viime kuussa laki, joka pakottaa kiinalaistaustaisen teknologiayhtiö Bytedancen myymään Tiktokin. Kiinan ja Bytedancen ei uskota taipuvan vaatimukseen, mikä tarkoittaa Tiktokin katoamista amerikkalaisten puhelimista.
Tiktokin kieltäminen on äärimmäinen ratkaisu, jota Yhdysvalloissa perustellaan etenkin kansallisella turvallisuudella. Mitään kevyempää vaihtoehtoa ei ole, sillä Yhdysvalloissa teknologian sääntelyyn sovellettavan lainsäädännön tuoreimmat lisäykset ovat viime vuosituhannelta.
Euroopasta löytyy ajankohtaisempaa lain kirjainta, mutta Tiktokin kohdalla monet poliitikot tuntuvat unohtavan tämän. Toki kiellon esittäminen on täällä poliittisesti kannattavampaa kuin kertoa äänestäjille, että asiaa tarkastellaan nykyisen sääntelyn puitteissa.
Kielto ei ratkaise Tiktokin monia ongelmia
Kieltoa ajavat kansanedustajat nostavat esille monia todellisia ongelmia Tiktokin suhteen. Yksikään näistä ongelmista ei kuitenkaan ratkea kieltämällä Tiktok. Kielto ainoastaan peittää alleen laajemmat ja vaikeammat kysymykset.
Jos ongelma on Tiktokin sisällöt ja addiktoiva luonne, ratkaisun pitää kattaa kaikki digitaaliset alustat, joilla leviävät samat sisällöt jotakuinkin yhtä pimennossa olevalla toimintalogiikalla. Onko moraalipaniikkia synnyttävä haaste vaarallisempi, kun se leviää Tiktokissa kuin Instagramissa? Mikä sisältö on ylipäätään hyväksyttävää?
Jos ongelma on Tiktokin kiinalaisomistus, niin poliitikkojen on perusteltava, miksi videopalvelu pitää kieltää, mutta liikenteessä saa kulkea kiinalaisvalmisteisia autoja, jotka keräävät nykyään yhtä paljon dataa kuin puhelimet.
Jos ongelma on Tiktokin käyttäjien datan vuotaminen Kiinaan, päättäjät voivat googlata GDPR:n ja selvittää, miten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen avulla asiaan voitaisiin puuttua. Samalla kannattaa tutustua EU-tuomioistuimen Schrems-päätöksiin, joiden ansiosta eurooppalaisten henkilötiedot eivät päädy yhtä vapaasti Yhdysvaltoihin.
Jos ongelma on pelkästään Tiktok, niin sitten kieltoa pöytään. Silloin tosin herää kysymys, onko EU:n digisääntelyllä enää mitään merkitystä, jos oikeudenkäynnin alussa syytetyn pää ensimmäisenä työnnetään giljotiiniin.
