MOSKOVA Nousevien ja kehittyvien talouksien BRICS-järjestön oma kansainvälinen maksujärjestelmä näyttää yhä kaukaiselta ajatukselta, yhteisestä valuutasta puhumattakaan.
Kaikki BRICS-maat eivät halua järjestöstä lännenvastaista liittoumaa.
Silti Venäjän presidentti Vladimir Putin sai Kazanin kehittyvien talouksien BRICS-järjestön huippukokouksesta kaipaamansa näyttöä siitä, että Venäjä ei ole kansainvälisesti eristyksissä.
Kokoukseen osallistui 36 maata. Paikalle saapuivat muun muassa Nato-maa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja YK:n pääsihteeri António Guterres.
Latviassa toimiva venäläinen Meduza-uutissivusto kertoo saaneensa käsiinsä Kremlin venäläismedialle lähettämän ohjeistuksen siitä, miten BRICS-kokouksesta pitää uutisoida: Vladimir Putin on globaalin enemmistön epävirallinen johtaja ja länsimaat ovat paniikissa.
Venäjän avoin ja laaja hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa kolmatta vuotta, mutta länsivallat eivät ole kyenneet rakentamaan toivomaansa maailmanlaajuista yksimielisyyttä Venäjää vastaan.
Niin sanotun globaalin etelän maat pitävät etäisyyttä konfliktiin.
Se ei suinkaan tarkoita, että muut BRICS-maat olisivat mitenkään tyytyväisiä sodan jatkumiseen.
Aiemmin esillä ollut ajatus BRICS-valuutasta on tällä erää pantu hyllylle.
Huippukokouksen päätösasiakirjassa lukee, että BRICS-maat tutkivat ja pohtivat rajat ylittävän BRICS Clear -maksujärjestelmän käyttökelpoisuutta.
Tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen Putin kuitenkin kiisti, että BRICS rakentaisi vaihtoehtoa kansainvälisen maksuliikenteen SWIFT-viestijärjestelmälle.
– Mitä tulee SWIFTiin ja joihinkin vaihtoehtoihin, me emme luoneet emmekä luo millekään mitään vaihtoehtoja, Putin sanoi.
Kun Venäjä aloitti vuonna 2022 hyökkäysoperaationsa Ukrainaan, Yhdysvallat, EU, Britannia ja Kanada sulkivat useita Venäjän keskeisiä pankkeja SWIFT-järjestelmästä.
BRICS-maiden oma maksujärjestelmä on monissa arvioissa nähty keinona kiertää SWIFT-järjestelmää.
Järjestelmässä maksuja ei hoidettaisi dollarin kautta. Dollarin asema maailmankaupassa on edelleen ylivertainen.
Siksi juuri Yhdysvaltain toissijaiset pakotteet ovat merkittävästi vaikeuttaneet Venäjän ulkomaankauppaa.
Esimerkiksi monet kiinalaispankit eivät uskalla hoitaa maksuliikennettä Venäjälle, koska se voisi merkitä, että ne eivät enää pääse Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmään.
Käydäkseen kauppaa dollareilla rahoituslaitokset joutuvat lainaamaan niitä yhdysvaltalaisilta kumppaneiltaan. Se tarkoittaa, että ne joutuvat noudattamaan Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pelisääntöjä.
Yhdysvallat saa osin syyttää itseään, jos monet maailman maat alkavat pohtia vaihtoehtoisia rahaliikenteen keinoja, jo aivan varmuuden vuoksi.
Yhdysvallat on nimittäin yhä enemmän käyttänyt talouspakotteita ulkopolitiikkansa välineinä. The Washington Post -lehti on laskenut, että peräti 60 prosenttia matalan tulotason maista on Yhdysvaltain pakotteiden kohteena.
Globaalin etelän maita tuo yhteen turhautuminen Yhdysvaltain ja sen läntisten liittolaisten ylivaltaan maailmanlaajuisissa instituutioissa kuten Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF.ssä tai Maailmanpankissa.
Ei voi pitää ihmeenä, että monet näistä valtioista suhtautuvat skeptisesti länsimaiden puheisiin sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä. Ne ovat liian usein joutuneet näkemään ja kokemaan, että länsimaat tulkitsevat sääntöjä omista lähtökohdistaan eivätkä pelisäännöt aina koske kaikkia.
Näitä tuntoja Venäjä pyrkii hyödyntämään ulkopolitiikassaan, kun se puhuu moninapaisesta maailmanjärjestyksestä.
Vuonna 2006 alkunsa saanut BRICS on varsin löyhä järjestö. Aluksi siihen kuuluivat kolmikko Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina, sitten myös Etelä-Afrikka. Kuluvan vuoden tammikuussa jäseniksi tulivat Arabiemiraatit, Egypti, Etiopia ja Iran.
Tämä on joukko hyvin erilaisia maita eri puolilta maailmaa. Monilla niistä on vanhoja ristiriitoja keskenään.
BRICS-jäsenmaissa asuu 45 prosenttia maailman väestöstä ja yhteenlaskettuna niiden talous on 28 prosenttia maailmantaloudesta.
BRICSillä ei siis ole yhtenäistä ideologiaa. Kiina ja Venäjä haluavat laajentaa järjestöä vastavoimaksi länsivalloille. Brasilia ja Intia taas hakevat siitä vipuvoimaa olemassa olevien globaalien instituutioiden uudistamiseen.
Toisaalta juuri tämä avoimuus voi tehdä järjestöstä houkuttelevan areenan. BRICS on keino pitää yhteyksiä auki eri suuntiin.
Esimerkiksi Aasian jättivaltiot ja vanhat kilpakumppanit Kiina ja Intia lämmittelivät välejään Kazanin kokouksen tiimoilla.
Ennen kokousta maat ilmoittivat jännitteiden liennyttämisestä kiistellyllä rajalinjalla, ja Kazanissa Kiinan presidentti Xi Jinping ja Intian pääministeri Narendra Modi puhuivat keskenään virallisesti ensi kertaa viiteen vuoteen.
Lisätty kello 9.35 täsmennys, että Venäjän avoin ja laaja hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu kolmatta vuotta. Venäjän sotatoimet alkoivat Ukrainassa jo vuonna 2014.
