Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien puhelinkeskustelun laihaksi jäänyt tulos oli odotettavissa, kirjoittaa Ylen Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov.
Maxim FedorovUkrainan-toimittaja
KIOVA Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on keskustellut tänään puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Keskustelu kesti puolitoista tuntia. Sekä Valkoisesta talosta että Kremlistä sitä hehkutettiin hyväksi ja rakentavaksi.
Trumpilla näyttää synkkaavan Putinin kanssa paljon paremmin kuin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa, joka saa tietää keskustelun tuloksista Helsingissä.
Trumpin hallinto onnistui taivuttamaan Ukrainan hyväksymään aselevon 30 päiväksi ilman ennakkoehtoja. Alun perin Ukraina esitti aselepoa vain ilmassa ja merellä, sillä 1 200 kilometrin pituisella rintamalla sen valvominen on erittäin haastavaa.
Venäjälle aselepo ilman ehtoja ei sopinut. Putin vaati Ukrainaa luopumaan liikekannallepanosta, länsiaseiden toimituksista ja sotilaiden koulutuksista. Venäjä ei kuitenkaan luvannut itse lopettaa uusien sotilaiden värväämistä tai aseellista varustautumista.
Ukrainassa pelättiin jopa, että Trump voisi luvata Putinille Odessan sataman vastineeksi suostumisesta aselepoon. Ukrainalle alueelliset luovutukset eivät käy. Ukraina ei myöskään hyväksy sitä, että Venäjä puuttuu maan sotilaallisiin päätöksiin tai päättää maan sotilaallisesta liittoutuneisuudesta.
Putin puhui kielteisen päätöksen suostumukseksi
Puhelinkeskustelun tulos on tähänastisten tietojen mukaan jäänyt laihaksi. Putin on tehnyt Trumpille samaa, mitä on tehnyt jo pitkään omalle kansalleen: myynyt jonkin asian sellaisena, mitä se ei ole.
Omalle kansalleen Putin on myynyt aluejohtajavaaleista luopumista korruptionvastaisena toimena. Sanavapauden rajoittamista hän on perustellut turvallisuusasioista huolehtimisena. Kansalaisjärjestöjen lopettamista Putin pitää taisteluna historian väärentämistä vastaan.
Hyökkäys Ukrainaan on myyty Venäjällä puolustustaisteluna Natoa vastaan.
Trumpille hän onnistui myymään kielteisen vastauksen aselepoehdotukseen ”ehdollisena suostumuksena”.
On selvää, ettei aselepo tällä hetkellä kiinnosta Putinia. Hän ei kuitenkaan halua vaarantaa suhteitaan Trumpiin, joten hän syöttää Yhdysvaltain presidentille pieniä myönnytyksiä, joita Trump voi pitää edistysaskelina matkalla rauhaan.
Kremlin mukaan puhelinkeskustelussa sovittiin, että Ukraina ja Venäjä vapauttaisivat kumpikin 175 sotavankia. Sotavankien vaihtoprosessi on kuitenkin ollut meneillään Trumpin ponnisteluista riippumatta.
Jokainen vanki on Ukrainalle arvokas, mutta ukrainalaisia sotavankeja on Venäjällä tuhansia, ja alle kahdensadan vangin vapauttaminen ei tunnu myönnytykseltä.
Kremlin mukaan Putin suostuu keskeyttämään iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin 30 päiväksi. Sekään ei liene myönnytys, jos muistetaan, että Venäjä iskee ennen kaikkea siviilienergiainfrastruktuuriin ja Ukraina öljyjalostamoihin, joista toimitetaan polttoainetta sotakoneisiin.
Keskustelun heikko tulos oli odotettavissa. Tulosta ennakoi jo se, että Putin oli edelleen tapaamisessa yritysjohtajien kanssa, kun puhelun piti alkaa. Jos Putin olisi halunnut jotain Trumpilta, hän ei olisi myöhästynyt.
