keskiviikko, 20 marraskuun

Venäjän johto laski doktriinissa ydinaseen käytön kynnystä lietsoakseen epävarmuuden tunnetta, arvioi Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.

Heikki HeiskanenVenäjän-kirjeenvaihtaja

MOSKOVA Samana päivänä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti maan uuden ydinaseopin, Ukrainan raportoitiin iskeneen yhdysvaltalaisilla ATACMS-ohjuksilla Brjanskin alueelle.

Allekirjoituksen ajoitus tuskin oli sattumaa. Sunnuntaina Yhdysvaltain media kertoi presidentti Joe Bidenin antaneen Ukrainalle luvan laukaista ATACMS-ohjuksia Venäjän alueella.

Venäjän uusi doktriini laskee ydinaseiden käytön kynnystä. Ydinaseopin kohta 11 määrittää, että ydinaseettoman valtion aggressio ydinasevaltion tuella voi olla syy turvautua ydinaseeseen.

Tämä on tietenkin suora viittaus ydinaseettomaan Ukrainaan, jota tukevat ydinasevallat Yhdysvallat, Britannia ja Ranska.

Aiemmin Venäjä varasi doktriinissa itselleen oikeuden käyttää ydinasetta, jos valtion olemassaolo on uhattuna. Nyt muotoilu kuuluu, että siihen riittää kriittinen uhka valtion itsemäärämisoikeutta ja/tai alueellista koskemattomuutta vastaan.

Kysymys on tietenkin, milloin uhka on kriittinen.

Ydinasedoktriinin muutoksella Venäjän johto lietsoo epävarmuutta. Muotoilut jättävät yhä enemmän tulkinnanvaraa, missä tilanteessa Venäjä voisi turvautua ydinaseeseen.

Mitä ilmeisimmin Venäjän johdon tarkoitus on, että Ukraina – ja sen läntiset tukijat – joutuvat vakavasti miettimään ydinaseen vaaraa joka kerta, kun Ukraina valmistelee uusia ohjusiskuja Venäjän alueelle.

Ydinase on Venäjän valttikortti, koska länsivallat eivät yksinkertaisesti voi kuitata niin suurta riskiä pelkällä olankohautuksella – vaikka kuinka pitäisivätkin Putinin ydinaseviittauksia bluffina. Se on osaltaan viivyttänyt läntisiä asetoimituksia Ukrainalle.

Tällä hetkellä on vaikea nähdä, että Venäjällä oikeasti olisi tarvetta käyttää ydinasetta sodassaan Ukrainaa vastaan.

Venäjä on viime ajat ollut taisteluissa niskan päällä, kun Ukrainan asevoimat kärsii vakavasta miehistöpulasta. Länsimaissa on jo alkanut esiintyä yhä enemmän puheita, että Ukrainan voi olla pakko taipua luovuttamaan alueita sodan lopettamiseksi.

Tilanne näyttää hiljalleen kulkevan Venäjän johdon haluamaan suuntaan, ja ATACMS-ohjukset eivät sitä suuntaa vielä käännä.

Venäjän vallanpitäjillä voi tosin olla kiusaus kärjistää vielä jännitteitä ikään kuin hyvästiksi Joe Bidenille ennen Donald Trumpin valtaannousua Yhdysvalloissa.

Jaa.
Exit mobile version