lauantai, 23 marraskuun

Venäjä teki ennennäkemättömän ohjusiskun Ukrainan Dniproon torstaiaamuna. Putin otti iskusta kaiken irti pelotellakseen länttä, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.

Heikki HeiskanenVenäjän-kirjeenvaihtaja

MOSKOVA Torstai-iltana selvisi, miksi Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov ja ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova olivat pidättäytyneet kommentoimasta Venäjän ohjusiskua Ukrainan Dniproon. Puheenvuoro oli varattu Vladimir Putinille itselleen.

Televisioidun julkilausuman oli tarkoitus olla mahdollisimman hyytävä. Putin kertoi Venäjän kokeilleen Dniprossa uutta keskipitkän matkan ohjusta nimeltä Orešnik.

Tämä oli siis Venäjän vastaus Ukrainan iskuihin yhdysvaltalaisilla ATACMS- ja brittiläisillä Storm Shadows -ohjuksilla Venäjän alueelle.

Vastausta oli odotettu ja pelättykin, sillä syyskuussa Putin varoitti ohjusten käytön merkitsevän, että Nato osallistuu sotaan Venäjää vastaan suoraan.

– Katsomme olevamme oikeutettuja käyttämään aseitamme niiden maiden sotilaallisia kohteita vastaan, jotka sallivat käyttää aseitaan meidän kohteitamme vastaan. Jos aggressiivisia toimia kiihdytetään, vastaamme päättäväisesti ja symmetrisesti, Putin lausui torstaina.

Ohjusisku oli siis Putinin tapa viestiä. Se on jatkoa sille, että Putin maanantaina allekirjoitti uudistetun version Venäjän ydinaseopista. Uuden doktriinin muotoilut madalsivat ydinaseen käytön kynnystä.

Venäjä pyrkii nyt lietsomaan epävarmuutta ja pelkoa, jotta Ukraina ja sen länsiliittolaiset joutuisivat harkitsemaan tarkkaan uusia ohjusiskuja. Onko Putin oikeasti valmis iskemään Nato-maiden sotilaskohteisiin vai ovatko puheet vain bluffia?

Pelitermein puhuminen on viekoittelevaa: valtionjohtajat tekevät siirtoja, pelaavat moniulotteista šakkia, nostavat panoksia, nokittavat, bluffaavat ja katsovat bluffeja. Sota ei kuitenkaan ole leikkiä, ja päätökset maksavat ihmishenkiä.

Kovilla sanoillaan Putin maalaa myös itseään nurkkaan. Tosipaikan tullen hänen olisi toteutettava uhkauksensa, jottei näyttäisi heikolta. Heikolta näyttäminen tapaa olla suurvaltajohtajien pahin painajainen. Monta virhettä on tehty pelkästään sen välttämiseksi.

Pienenä myönteisenä piirteenä voi pitää sitä, että Venäjä varoitti ohjusiskusta Yhdysvaltoja etukäteen ydinsodan riskien vähentämiseen tarkoitetulla linjalla.

Jonkinlaisia varokeinoja on siis vielä käytössä, vaikka Yhdysvallat ja Venäjä ovat kilvan purkaneet kylmän sodan loppupuolella luotua ydinaserajoitusten järjestelmää.

Putin sanoi torstaina, että Yhdysvallat teki virheen, kun se romutti keskimatkan ohjukset kieltävän sopimuksen vuonna 2019. Orešnik on juuri sellainen ohjus. Putin kehuskeli, että ohjus on hypersooninen eli se lentää moninkertaista äänennopeutta, eikä mikään ilmapuolustusjärjestelmä kykene sitä pysäyttämään.

Venäjä ja Yhdysvallat syyttävät nyt toisiaan eskalaatiosta, jännitteiden kiihdyttämisestä.

Välitila ennen Donald Trumpin nousua presidentiksi ensi tammikuussa uhkaa osoittautua vaaralliseksi. Presidentti Joe Biden yrittää tukea Ukrainaa vielä kun ehtii. Venäjä hakee mahdollisimman vahvoja asemia Trumpin mahdollisia neuvotteluyrityksiä varten.

Toisaalta Trumpin odotus saattaa hillitä Venäjän johtoa tekemästä liian jyrkkiä vetoja.

Ohjukset tuovat tilanteeseen erityistä dramatiikkaa, mutta useimmat asiantuntijat eivät pidä niitä käänteentekevinä sodan suuren kuvan kannalta.

Ukrainan suurin ongelma sotakentällä on miehistöpula. Venäjänkään ei ole helppoa täyttää asevoimien rivejä, mutta Ukrainan tilanne on epätoivoisempi.

Toisaalta Venäjän talouden tila ei välttämättä ole niin aurinkoinen kuin Putin haluaisi uskoa ja uskotella.

Venäjän keskuspankki on taistellut sitkeästi korkeana pysyttelevää inflaatiota vastaan nostamalla ohjauskoron jo 21 prosenttiin. Vaikeutena on, että hintoja nostaa kuumana käyvän sotateollisuuden ja työvoimapulan yhdistelmä. Siihen koronnosto ei tahdo purra, mutta korkeat korot hidastavat muuta taloutta.

Ekonomistit näkevät jo merkkejä stagflaatiosta, jossa inflaatio eli hintojen nousu yhdistyy hitaaseen kasvuun.

Venäjälläkin voi siis olla kulissientakaista painetta hakea neuvotteluratkaisua sotaan.

Julkisuuteen Putin on esittänyt kovat ehdot tulitauolle: Ukrainan olisi vedettävä joukkonsa kokonaan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilta ja luovuttava Nato-jäsenyyden tavoittelusta. Venäjä ei siis vielä miehitä näitä mainittuja alueita kokonaan.

Äskettäin Reuters kertoi nimettömien venäläislähteiden perusteella, että Putin voisi kuitenkin olla valmis jäädyttämään tilanteen suunnilleen nykyisille rintamalinjoille. Tämä voi olla jonkinlainen koepallo Kremlistä.

Jaa.
Exit mobile version