Trumpin vaalivoitossa suurin häviäjä olisi Saksa. Voitto voisi käydä Euroopan suurimmalle taloudelle kalliiksi, Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo kirjoittaa.
Anna KarismoEurooppa-kirjeenvaihtaja
BERLIINI Vedonlyöjien mielestä Donald Trump voittaisi nyt vaalit Yhdysvalloissa.
- Tutustu USA:n vaaleihin Ylen vaalisivustolla.
Mitä lähemmäksi vaalit käyvät, sitä kauhunsekaisemmin tuntein tulosta jännitetään Berliinin hallintokortteleissa. Trumpin syyttävä sormi osoittaa nimittäin ulkomaista useimmiten juuri kohti Saksaa.
Viimeksi sunnuntaina Trumpin varapresidenttiehdokas J. D. Vance sanaili, että puolustusliitto Natossa ei voi olla ”sosiaaliturva-asiakkaita”. Tikunnokkaan hän nosti Saksan.
– Naton ongelma on, että erityisesti Saksa on saatava käyttämään enemmän turvallisuuteen ja puolustukseen, Vance vaati.
Saksa on kyllä rakentanut puolustustaan Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, mutta uudistukset tapahtuvat kituliaasti.
”Liikaa saksalaisia autoja”
Kaikista Yhdysvaltojen kumppanimaista Trump on aina nokitellut eniten juuri Saksaa. Suhteesta kertoo sekin, että edellisellä presidenttikaudellaan 2017–2021 Trump ei käynyt kertaakaan Saksassa valtiovierailulla.
Trump on sanonut pitävänsä saksalaisia ”hyvin pahoina” ja valitellut, että hän näkee liian paljon saksalaisia autoja Yhdysvaltojen teillä. Hän on myös suurennellut Saksan rikollisuuslukuja.
Yhdysvaltojen sotilasjoukkojen läsnäoloa Saksassa Trump on pitänyt liian vahvana. Hänen väittämänsä mukaan Saksa ”rakentaa omaisuuksia” maaperällään olevien yhdysvaltalaisjoukkojen avulla, ”joiden ympärille maa rakentaa kokonaisia kaupunkeja”.
Vastikään Trump esitti vääriä väitteitä Saksan energiapolitiikasta. Hänen mukaansa Saksa olisi joutunut myöntämään energiavirheensä ja palauttamaan taas hiili- ja ydinvoimaloita käyttöön. Se ei pidä paikkansa, Saksa oikaisi.
Eurooppa odottaa kylmä hiki otsalla USA:n vaaleja
Trumpin Saksa-viha on erikoista siksi, että hänellä itsellään on saksalaiset juuret. Hänen isoisänsä Friedrich Trump kasvoi pienellä viinitilalla Lounais-Saksassa ja lähti paremman elämän perässä siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin 1895.
Joidenkin asiantuntijoiden mielestä Trump ajattelee, että Saksa on rikastunut Yhdysvaltojen siivellä maailmansotien jälkeen.
Toisten mielestä hän inhosi entistä liittokansleria Angela Merkeliä vain siksi, että tämä on vahva nainen. Merkel sattui myös olemaan Trumpin edeltäjän, presidentti Barack Obaman lähimpiä liittolaisia.
Saksan nykyinen liittokansleri Olaf Scholz ei ole ottanut muuten kantaa Yhdysvaltojen vaaleihin kuin sanomalla, että hän uskoo demokraattien Kamala Harrisin voivan voittaa vaalit.
Kauppa on Trumpille pahis
Yksi Trumpin suosikkiaiheita on kauppa – tai pikemminkin sen ehkäiseminen kansainvälisesti.
– Minulle kaikkein kaunein sana on ”tulli”, hän sanoi vastikään kampanjatilaisuudessaan Chicagossa.
– Jos ulkomaalaiset yritykset valmistavat tuotteita Yhdysvalloissa, heillä ei ole ongelmia, Trump lisäsi.
Kun yritykset pyrkisivät välttämään Trumpin tulleja rajan yli tuotavasta tavarasta, ne perustaisivat tehtaita Yhdysvaltoihin. Näin työpaikatkin siirtyisivät Yhdysvaltoihin.
Jos Trumpista tulee Yhdysvaltojen presidentti toisen kerran, sillä on todennäköisesti vakavia seurauksia Euroopan suurimmalle maalle Saksalle ja koko maanosalle.
Yhdysvallat oli Saksan suurin kauppakumppani tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Saksa vie Yhdysvaltoihin enemmän tavaraa kuin yli 20 vuoteen.
Sekä saksalaisten yritysten määrä että investoinnit Yhdysvalloissa ovat kasvaneet selvästi sitten Trumpin viime presidenttikauden.
Tämä johtuu etenkin Saksa–Venäjä-kaupan tuhoutumisesta ja Kiinan-kaupan vähentymisestä.
Satojen miljardien eurojen vaalit
Saksan talousinstituutti IW laski vastikään, miten Trumpin vaalilupaukset vaikuttaisivat Saksan ensi vuonna alkavalla uudella hallituskaudella. Laskelman tulos on karu.
Trump on uhannut nostaa Euroopasta tuotavien tavaroiden tullimaksuja 10–20 prosenttia. Jos näin käy, maailmankaupan logiikan mukaan EU asettaisi sitten vastatullit amerikkalaisille tuotteille.
Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen kauppasota voisikin aiheuttaa Saksan taloudelle pienimilläänkin vajaan 130 miljardin mutta pahimmillaan jopa 180 miljardin euron tappiot neljässä vuodessa, IW laskee.
Se tarkoittaisi 1,5 prosenttiyksikön menetystä Saksan bruttokansantuotteeseen.
Isku olisi kovin etenkin viennistä riippuvaisiin auto- ja konepajayhtiöihin. Näille myös suomalaiset yritykset valmistavat paljon tavaraa alihankkijoina.
Saksan talous on ainoa suurista teollisuusmaista, joka ei ole kasvanut lainkaan vaan päinvastoin supistunut kaksi viime vuotta. Sen ongelmat näkyvät muuallakin Euroopassa.
Kun Euroopan osuus koko maailman taloudesta oli vielä finanssikriisin alkaessa suurempi kuin Yhdysvaltojen, nyt Euroopan osuus maapallon kokonaistuotannosta on pudonnut runsaaseen 17 prosenttiin. Yhdysvaltojen kakku on kasvanut yli 26 prosenttiin.
Siksi Yhdysvaltojen vaaleissa on Saksalle ja koko Euroopalle kyse useista sadoista miljardeista euroista.
