Saksan hallituskriisissä voi olla myös kolme hyvää puolta.
Anna KarismoEurooppa-kirjeenvaihtaja
BERLIINI Kun Saksan hallitus on rampa ankka, Eurooppaan syntyy valtatyhjiö.
Nyt ollaan tällaisessa tilanteessa. Saksa on Euroopan suurin maa ja suurin talous. EU ei voi elvyttää talouttaan tai parantaa turvallisuuttaan, ellei Saksa ole mukana ja raota kukkaronsa nyörejä.
Tulevien yli kolmen kuukauden ajan Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kädet ovat sidotut, koska hänellä ei ole enemmistöä parlamentissa.
Lisäksi hän joutuu itsekin käyttämään loppukautensa vaalikampanjointiin, eivätkä eurooppalaiset asiat ole nyt äänestäjien mielissä päällimmäisinä.
Saksassa pidetään tällä tietoa ennenaikaiset vaalit vasta helmikuun lopulla. Siihen mennessä Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump on istunut virassaan jo kuukauden.
Aiheesta lisää: Asiantuntija kertoo, millaiset vaikutukset Saksan hallituskriisillä voi olla Suomelle.
Ukraina-tuki horjuu
Etenkin Ukrainan kannalta Saksan käymistilalla voi olla vakavia seurauksia lähikuukausina.
Pahimmassa tapauksessa Trumpin hallinto leikkaa Ukrainan apua lähes ensitöikseen. Se lisäisi paineita EU-maille ja Saksalle tulla hätiin.
Saksan parlamentin enemmistö kannattaa kyllä Ukrainan tukemista, mutta nykyisessä poliittisessa tilanteessa lisätuen myöntäminen on käytännössä mahdotonta.
Scholzin hallitus päätti nimittäin siirtää myös päätökset Saksan ensi vuoden budjetista ensi vuoteen. Esimerkiksi velanotosta Ukrainan hyväksi on turha puhua ennen vaaleja, koska gallupien mukaan saksalaisten enemmistö haluaisi vähentää Ukrainan tukea.
Äärilaidat nousevat
Kaikkein suurimmaksi puolueeksi on gallupien perusteella nousemassa oppositiopuolue kristillisdemokraatit eli CDU.
Myös äärilaitojen puolueet kasvavat selvästi. Scholzin demarit eli SPD putoaa mielipidetiedustelujen mukaan vasta kolmanneksi osittain äärioikeistolaiseksikin luokitellun Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n perään.
Sekä AfD että laitavasemmiston Sahra Wagenknechtin puolue BSW lopettaisivat Ukrainan tukea ja siirtäisivät rahaa Saksan omaan talouteen.
Näiden ääripuolueiden kasvu onkin yksi syy, miksi Scholz ei halunnut pitää uusia vaaleja heti vaan vasta ensi vuonna. Hän haluaa viedä vielä läpi lakeja, jotta autoritaariset puolueet eivät onnistu horjuttamaan demokratiaa.
Tarkoitus on esimerkiksi ankkuroida maan vaikutusvaltainen perustuslakituomioistuin tiukemmin perustuslakiin, jotta laitapuolueet eivät voi estää päätöksiä siellä. Nykylain mukaan liittopäivien kolmasosan vähemmistö voisi blokata tuomioistuimen toimintaa.
Scholzin hallitus haluaisi myös kirjata niin kutsutun Deutschlandticketin eli kaikkialla Saksassa julkiseen liikenteeseen käyvän matkalipun lakiin.
Kolme hopeareunusta
Uusien vaalien järjestämisessä on myös hopeareunuksia.
Saksan talous saattaa vaalien jälkeen saada uutta voimaa. Vahvin liittokansleriehdokas, CDU:n Friedrich Merz nimittäin sanoi keskiviikkona olevansa valmis harkitsemaan Saksan velkajarrun muuttamista.
Myös Ukrainalle hallituksen vaihtumisella voi olla hyviä vaikutuksia vaalien jälkeen. Merz on ollut avoimempi esimerkiksi pitkän kantaman Taurus-ohjusten antamisesta Ukrainan käyttöön kuin Scholz.
Merz saattaa myös pyrkiä Scholzia läheisempään yhteistyöhön toisen suuren EU-maan Ranskan kanssa. Hän on tavannut presidentti Emmanuel Macronia myös kahden kesken, vaikka on oppositiojohtaja.
Saksan ja Ranskan suhde on ollut käytännössä telakalla viime vuodet. Siitä voit lukea Ylen aiemmista artikkeleista täältä, täältä ja täältä.
