LONTOO Suomen hallitus on sotkeutunut rasismikohuun, julistaa brittiläisen The Times -lehden otsikko viikon aluksi.
Kiinalaisen The Global Times -lehden sivuilla Miss Suomen ja perussuomalaisten poliitikkojen silmien venytys nousi lehden luetuimpien juttujen joukkoon.
Perussuomalaisten Euroopan parlamentin jäsen Sebastian Tynkkynen ja kansanedustajat Kaisa Garedew ja Juho Eerola venyttivät torstaina sormillaan silmiä somessa. He kertoivat ilmaisevansa tukea kruununsa menettäneelle Miss Suomelle Sarah Dzafcelle.
Olen asunut ja työskennellyt pitkään Aasiassa. Siksi ymmärsin heti valokuvien tultua julkisuuteen, että ne eivät jää huomiotta maailmalla. Kohu on jatkunut jo päiviä, eikä se näytä laantuvan.
Silmien vääntely koetaan maailmalla syvästi loukkaavana ja rasistisena.
Suuri eteläkorealainen Chosun Ilbo -päivälehti julkaisi tänään maanantaina silmienvääntökuvat englanninkielisillä verkkosivuillaan. Lehti ihmetteli, että perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on ollut vaitelias kohusta.
Purra ei ole tuominnut kuvia ja on selittänyt, että puolueväki halusi tukea missiä ja osoittaa keskustelun absurdiksi.
Lehti mainitsi myös tiedon, että Suomen ihmisoikeussuurlähettiläs Katja Pehrman oli estänyt viestipalvelu X:ssä japanilaisen, joka kysyi hänen mielipidettään asiasta. Pehrman selitti myöhemmin tehneensä sen vahingossa.
Hongkongilainen bloggaaja arvosteli perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtajaa Jani Mäkelää, joka sanoi Miss Suomi -tittelin viemistä Sarah Dzafcelta merkittäväksi yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi. Bloggarin mukaan silmien vääntelijöistä tehtiin epäoikeudenmukaisuutta kokevia uhreja.
Suomalaiset valokuvat eivät ole Aasiassa ensimmäinen kohu länsimaalaisten rasistisiksi koetuista eleistä.
Kiinassa kirjeenvaihtajana ollessani ranskalainen muotiyhtiö Dior joutui pyytämään anteeksi ja vetämään pois silmämeikkiä mainostaneen kuvan, jossa malli veti silmäänsä viistoon.
Äskettäin sveitsiläinen kelloyhtiö Swatch joutui vetämään pois mainoksensa, jossa aasialainen miesmalli veti silmiään vinoon.
Kysyin Dior-kohun aikaan kiinalaisilta tuttaviltani, ärsyttääkö silmien vääntely oikeasti tavallisia ihmisiä vai onko se vain sosiaalisen median kansallismielistä pöhinää. He vastasivat, että ele todellakin ärsyttää ihmisiä.
Aasiassa silmien vääntely vinoksi tunnistetaan välittömästi rasistiseksi eleeksi. Silmien vääntelystä suivaantuneet näkevät eleen usein kolonialismin ja rodullistamisen jatkumona, ei yksittäisenä vitsinä.
Ele on leimannut aasialaisia ulkomailla sukupolvien ajan ja herättää siksi voimakkaita tunteita. Se on ollut länsimaissa tapa pilkata ja alentaa aasialaisia ja saada heidät tuntemaan itsensä ulkopuolisiksi. Elettä on käytetty kiusaamiseen työpaikoilla ja kouluissa.
Aasialaistaustaisille on naurettu ja sitten väitetty elettä harmittomaksi vitsiksi.
Brändiyhtiöiden anteeksipyyntöihin on selkeä syy. Yhtiöt ovat oppineet kantapään kautta, että Aasian markkinat ja yleisöt reagoivat voimakkaasti. Yhtiöitä uhkaa kuluttajien boikotti.
Italialainen Dolce & Gabbana joutui Kiinassa boikottiin, koska sen mainoksessa kiinalainen malli yritti syödä italialaista pastaa kiinalaisilla syömäpuikoilla.
Kiina on iso markkina, joten yritysten on ollut pakko ottaa kulttuurinen herkkyys vakavasti.
Suomessa missikisoja järjestää yksityinen organisaatio yksityisellä rahalla. Ei ihme, että organisaatio päätti vaihtaa edustajansa. Sekään ei voi ottaa taloudellista riskiä mainehaitasta.
Suomalaisten poliitikkojen vähintäänkin näennäinen sokeus symbolien merkitykselle osoittaa, millaisessa umpiossa Suomessa eletään. Se näkyy edelleen siinä, että valokuvasta loukkaantuminen määritellään yliherkkyydeksi tai väärinymmärrykseksi. Suomen väestö on yhäkin kulttuurisesti yhtenäisempi kuin suuressa osassa muita länsimaita.
Aasiassa kauneuskilpailujen merkitys lisää kohun symbolista painoarvoa.
Esimerkiksi Filippiineillä kauneuskilpailut ovat huippusuosittuja. Missikisoja järjestetään lähes joka yhteisössä – jopa kaupunginosissa, työpaikoilla ja kouluissa. Niitä ei pidetä naisia alentavina. Sen sijaan ne nähdään yhdeksi harvoista poluista ryysyistä rikkauksiin ja maineeseen.
Missikilpailujen ehdokkaista ei puhuta misseinä vaan kauneuskuningattarina. Kaakkois-Aasiassa heidät nähdään lähes kuninkaallisten veroisina roolimalleina, joten heidän halveksuntansa voidaan tulkita laajemmin koko yhteisöä koskevaksi.
Filippiineillä työskennellessäni seurasin vuonna 2016 Miss Universum -kilpailuja. Missikilpailut ovat isoa bisnestä.
Filippiineillä toimii missikisoihin erikoistuneita valmennusyrityksiä, jotka koulivat missiksi haluavia puolen vuoden ajan tiukalla valmennuskurssilla. Naisia ohjataan päivä toisensa jälkeen kävelyn ja poseerauksen lisäksi julkiseen esiintymiseen. Haastattelutilanteita hiotaan tarkasti. Mikään ei saa mennä pieleen. Kilpailu on niin kovaa, että kisoihin pääsevät yleensä vain valmennetut ehdokkaat.
Suomessa missikisojen kimallus on himmennyt vuosikymmenten takaisesta. Sen sijaan erityisesti missikisoja tarkasti seuraavissa maissa Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa myös Miss Suomi nähdään Suomen edustajana, kuten silmiään vääntelevät hallituspuolueen poliitikot.
Kansanedustaja Juho Eerola sanoi perjantaina, että hänen tarkoituksenaan ei ollut loukata aasialaistaustaisia ihmisiä:
Helposti leimahtavassa sosiaalisessa mediassa on alkanut loanheitto. Suomen kustannuksella myös pilaillaan.
Pilailusta kirjoittaa esimerkiksi eteläkorealainen The Chosun Daily. Lehden mukaan somessa muistutetaan, kuinka pari sataa vuotta sitten Länsi-Euroopan rotuteoreetikot määrittelivät suomalaiset Euroopassa asuviksi mongoleiksi.
– Ovatko poliitikkojen poseeraukset, joissa he vetävät silmänsä vinoon, jonkinlainen rituaalinen kunnianosoitus mongoliesi-isille, lehti siteeraa kommentteja.
Viestipalvelu X:ssä lähes kaksi miljoonaa käyttäjää on katsonut kiinalaisen kansallismielisen toimittajan Li Jingjingin jakaman kuvan silmiään venyttävistä Miss Suomesta ja perussuomalaisista poliitikoista.
Osansa rasismisyytöksistä sai myös silmienvenytyskuvan itsestään julkaissut Juho Eerola, jota Kiinan kommunistisen puolueen propagandalehden China Dailyn pitkäaikainen Yhdysvaltain-erikoistoimittaja Chen Weihua solvasi X:ssä.
Britanniassa puolestaan entinen kansanedustaja, vasemmistolainen George Galloway kommentoi X:ssä, että Suomi oli Adolf Hitlerin puolella toisessa maailmansodassa.
Rasismikohun ytimessä ovat inhimilliset arvot: toisien kunnioittaminen. Sen puute säteilee talouteen, politiikkaan ja kohtaamisiin.
Kohu voi ponnahtaa esiin, kun Kiina tarvitsee työkaluja Suomea vastaan tai kun aasialaiset miettivät matkakohteita, ostamiaan tuotteita tai ovat mukana valitsemassa Miss Universumia.
