Tasavallan presidentti Alexander Stubb alleviivasi ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan arvoja. Sille voi olla tässä ajassa tilausta, arvioi politiikan toimittaja Marica Paukkeri.
Marica Paukkeripolitiikan toimittaja
”Rakkaat suomalaiset.”
Näillä sanoilla Alexander Stubb aloitti ensimmäisen uudenvuodenpuheensa tasavallan presidenttinä suorassa lähetyksessä Presidentinlinnasta.
Aloitus on poikkeuksellinen, sillä uudenvuodenpuhe on perinteisesti aloitettu kansalaiset-ilmauksella ainakin 1930-luvulta lähtien.
Perinteestä poikkeaminen on varmasti tietoinen ratkaisu.
Muuta kuin kansalaiset-ilmausta ovat tiettävästi käyttäneet puheessaan ennen Stubbia ainakin tasavallan presidenttiä tehtävässä paikanneet pääministerit, Mauno Koivisto vuonna 1982 ja Esko Aho vuonna 1993.
Esimerkiksi Stubbin edeltäjä presidentti Sauli Niinistö pysyi tiukasti totutussa kaavassa.
Tasavallan presidentin ensimmäisessä uudenvuodenpuheessa on muitakin eroja verrattuna edeltäjäänsä, nimittäin sävy.
Stubbin keskeinen viesti on hänen omien sanojensa mukaan se, että ei ole mitään hätää.
– Me pärjäämme. Me teemme tulevaisuudesta hyvän. Yhdessä, Stubb vakuutti.
Suomalainen yhteiskunta on vahva, suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa, ja suomalaisiin viranomaisiin voi luottaa. Muun muassa näillä ilmauksilla Stubb valoi suomalaisiin niin sanottua tsemppihenkeä.
Hän kannusti myös suomalaisia kiitollisuuteen, onhan Suomi maailman onnellisin maa.
On varmaan perusteltua miettiä, miten presidentin puhe otetaan vastaan niissä suomalaiskodeissa, joissa menee kaikista huonoimmin ja joihin esimerkiksi talouden sopeutustoimet iskevät kaikista koviten.
Stubb on tullut erityisesti tunnetuksi kahdesta asiasta: kolmesta pointista ja arvopohjaisesta realismista. Uudenvuodenpuheessa ei kolmea pointtia kuultu, mutta arvopohjaiseen realismiin nojattiin sitäkin enemmän.
– Pidämme kiinni arvoistamme. Samalla olemme realisteja. Maailman ongelmia ei ratkota vain sellaisten kanssa, jotka ovat kaikesta kanssamme samaa mieltä, Stubb sanoi.
Epäselväksi ei jäänyt myöskään se, mitä vaalittavat arvot ovat. Stubb totesi, että rasismi ei ole suomalaisuutta vaan ”suomalaisuutta on toisesta välittäminen taustasta riippumatta”.
Omaa viestiään kertoo myös se, että presidentti piti ensimmäistä kertaa uudenvuodenpuheensa myös englanniksi. Aiemmat presidentit eivät ole näin toimineet.
Hän puhui myös empatiasta, rakkaudesta ja toisten ihmisten kuuntelemisesta. Painotus on merkittävästi erilainen kuin Niinistön viimeisessä uudenvuodenpuheessa tasavallan presidenttinä.
Joku voisi sanoa, että lempeämpi.
Mutta mahtui Stubbin puheeseen kuitenkin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaakin, kuten huolta kansainvälisen järjestelmän liitosten natisemisesta, ja ripaus Venäjää.
Sen jälkeen kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022, Niinistö mainitsi jokaisessa uudenvuodenpuheessaan itänaapurin nimeltä neljästä viiteen kertaan. Stubb omassa puheessaan vain kahdesti.
Suomen tuki Ukrainalle pysyy edelleen vankkumattomana, Stubb vakuutti.
Vaikka Stubb sanoi Venäjän edelleen olevan Suomen turvallisuusuhka numero yksi, presidentti totesi, ettei hän ole niinkään huolissaan ulkoisesta turvallisuudesta vaan enemmänkin kansakunnan kahtiajakautumisesta ja taloudesta.
Talouden tola oli tapetilla myös Niinistön pitäessä ensimmäistä uudenvuodenpuhettaan vuonna 2013.
Tuolloin Suomi kärvisteli Yhdysvaltain pankkisektorista alkaneen finanssikriisin ja pian sen jälkeen päälle puskeneen Euroopan oman finanssikriisin jälkimainingeissa.
Euroopassa ongelmia oli niin pankkisektorilla kuin yksittäisten valtioidenkin taloudenhallinnassa. Tikun nokkaan nostettiin muun muassa Kreikka.
Suomen toipuminen kriisisumasta oli takkuista, ja Paavo Lipposen (sd.) hallituksissa valtiovarainministerinä toiminut Niinistö varoittelikin jo ensimmäisessä puheessaan velaksi elämisen vaaroista ja kehotti, tuolloinkin kokoomuksen johtamaa, hallitusta ja eduskuntaa ratkaisujen etsimiseen.
Samaa viestiä toisti myös Stubb, joka toivoi eduskuntapuolueiden löytävän yhdessä keinot kestävän kasvun luomiseksi.
Stubb toi puheeseensa myös henkilökohtaisuutta.
Hän sanoi ymmärtävänsä kahden nuoren vanhempana ne paineet, joita nuoret kohtaavat.
Uudenvuoden toivotukset Suomen kansalle lähtivät sekä tasavallan presidentiltä että hänen puolisoltaan Suzanne Innes-Stubbilta.
Tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, mutta hänet voidaan nähdä myös arvojohtajana.
Ensimmäisen uudenvuodenpuheensa jälkeen kenellekään ei jääne epäselväksi, millaista kuvaa Stubb haluaa itsestään jälkimmäisessä roolissa rakentaa.
Ajassa, jossa Suomen hallitus on räpiköinyt toistuvasti rasismikysymysten kanssa ja esimerkiksi Lucia-neito joutuu törkyviestien tulvan kohteeksi ihonvärinsä vuoksi, viestille voi olla erityistä tarvetta.
