Viikko sitten Suomenlahden pohjassa tapahtui taas. Sähkö- ja datakaapeita katkesi, kun Cookinsaarten lipun alla ajava tankkeri oli ylittänyt kaapelit ja ilmeisesti rikkonut ne raahaamalla ankkuriaan.
Joulupäivänä Suomi toimi poikkeuksellisesti käyttäen viranomaisten voimaa. Rajavartioston suurin vartioalus Turva ajoi Eagle S:n rinnalle ulkomerellä ja kehotti laivaa siirtymään Suomen aluevesille. Siellä poliisin ja rajan joukot laskeutuivat köysillä helikoptereista kannelle.
Sotilaallista voimaa ei kuitenkaan käytetty. Puolustusvoimat vain tarjosi poliisin ja rajan joukoille helikopterikyydin merelle.
Poliitikkojen rooli oli seurata tilannekuvaa taustalla. Heistä kukaan ei keskeyttänyt viranomaisten toimintaa.
Se, miksi Suomi toimi juuri näin, oli osin sattumaa, osin harkintaa.
Valtiojohdon siunausta ei jääty odottamaan
Suomi korostaa oikeusvaltion olemusta: kun siviili-infrastruktuuriin kohdistuu isku, vastuu on siviiliviranomaisilla.
Kuten Helsingin Sanomat kertoi 28. joulukuuta, viranomaiset toimivat ensin rajavartiolaitoksen, sitten poliisin johtamina. Valtion johto pidettiin ajan tasalla.
Suomenlahden operaatiossa mukana olleet viranomaiset kertovat Ylelle, että poliitikkojen siunausta ei jääty odottelemaan, vaan heille välitettiin tilannekuvaa ja avainhenkilöt soitettiin läpi. Presidentti ja pääministeri huolehtivat yhteistoiminnasta eli vaihtoivat tietoa presidentin ja hallituksen välillä.
Kuka se oli?
Kaapeleiden katkaisemisella oli todennäköisesti tarkoitus herättää pelkoa ja epävarmuutta sekä työllistää Suomen viranomaiset ja poliittinen johto joulunpyhiksi.
Merenpohjan tapahtumat näyttävät olevan laaja-alaista vaikuttamista eli niin sanottu hybridi-isku. Toimiko laiva omin päin, tahallaan vai vahingossa tai kenen pyynnöstä, on tutkinnan alla. Kuten hybridi-iskuja yleensä, asiaa on vaikea todentaa, vaikka se näyttää siltä.
– Me emme tiedä, useampi tapausta tunteva korkea viranhaltija sanoo Ylelle.
Vaikka julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa etsitään todellista syyllistä, asiasta vastaavat viranomaiset eivät lähde tähän mukaan. Poliisi tutkii eikä spekuloi.
Esimerkiksi 27.12. tiedotustilaisuudessa poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki vastasi median kysymykseen, että Venäjään ei ole oltu yhteydessä, eikä aiota olla, eikä jatkanut keskustelua.
Poliitikot tasapainoilevat. He puhuvat Venäjän varjolaivastosta, jolloin ilmansuunta on selvillä.
Presidentti Alexander Stubb sanoi omassa tiedotustilaisuudessaan viime viikolla, että jos selviäisi, että kyse olisi sabotaasista, asia kyllä ”attribuoitaisiin” heti. Attribuoinnilla tarkoitetaan tekijän nimeämistä. Stubbin mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan tapaa hötkyillä.
Kannattaako osoittaa sormella vai ei?
Jos hybridi-iskun tekijä nimettäisiin, se johtaisi mahdollisiin uusiin ongelmiin.
Esimerkiksi sotilasliitto Nato tunnistaa, että Venäjällä on Euroopassa sabotaasikampanja. Joka asiasta Venäjää ei kuitenkaan voi tai kannata syyttää. Venäjän nimeäminen syylliseksi julkisesti saisi Venäjän myös näyttämään vahvalta, mikä voisi herättää pelkoa kansalaisissa – se taas on Venäjän tarkoitus.
Toisaalta tekijän nimeäminen voisi johtaa siihen, että tekoon olisi jotenkin vastattava.
Kaapelirikolla tehtiin myös politiikkaa tai ainakin strategista viestintää. Presidentti Stubb kertoi puhuneensa Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa. Rutte viesti Naton lisäävän läsnäoloaan Itämerellä. Brysselissä alemman virkamiestason kokous sivusi asiaa maanantaina.
Todellisuudessa Natossa ratkaisut alusten ohjaamisesta Itämerelle tekee Naton Euroopan-joukkojen komentaja eli saceur, ilman että häneltä tätä pyydetään.
Toimintamalli syntyi vasta tilanteessa
Siihen, miksi Suomi päätyi ohjaamaan laivan Suomen vesille ja käyttämään ennennäkemättömiä keinoja, löytyy muutama selitys. Ilmiselvä syy oli, että Suomi halusi estää lisävahingot, joita laiva olisi saattanut aiheuttaa seuraaville reitillä osuville kaapeleille ja putkille. Siksi viranomaiset päättivät puuttua laivan toimintaan heti.
Vuosi sitten, kun New New Polarbear katkaisi Baltic Connector -kaasuputken ja useita kaapeleita, vauriot huomattiin vasta jälkikäteen.
Muuta tapaa toistuvien kaapelirikkojen selvittämiseen ei ole kuin hoitaa ne tapaus kerrallaan.
Valmista mallia, mitä vastaavassa tilanteessa täsmälleen tehdään, ei Ylen kuulemien lähteiden mukaan ollut päätetty etukäteen, vaikka mahdollisia toimintatapoja on mietitty esimerkiksi turvallisuuskomiteassa. Ratkaisut syntyivät viranomaisten yhteistyönä tilanteessa, ensin rajavartiolaitoksen ja sen sitten poliisin johdolla.
Venäjällä on paljon pelissä Itämeren öljynkuljetuksissa
Puolustusvoimien rooli on julkisuuteen näyttänyt suppealta. Puolustusvoimien tehtäväksi jäi olla mukana muodostamassa tilannekuvaa ja antaa virka-apua.
Operaatiossa olleet viranomaislähteet muistuttavat viranomaisten roolista. Siviilialuksen käännyttämiseen ei käytetä sotilaallista voimaa.
Jos kaapeleiden katkomisen taustalta olisi ”valtiollinen taho”, viranomaisoperaatiolla on joka tapauksessa näytetty, että Suomi toimii päättäväisesti.
Venäjällä on Ust-Lugan öljyn viennissä paljon pelissä. Se on Venäjän ainoa suuri öljysatama Itämerellä. Jos tapauksen hoidossa kaikki ei mene putkeen ja sormella osoitellaan liian herkästi, asiassa on aineksia pahempaan. Suomi ei kaipaa Suomenlahdelle öljyvahinkoa eikä sotilaallista konfliktia.
Kaapelirikkoja ei kuitenkaan haluta nähdä lisää. Poliittisella tasolla Suomi suunnittelee Itämeren rantavaltioiden nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ainakin Viron, Latvian, Puolan ja Ruotsin kanssa. Keskusteluita käydään, tuloksia odotetaan ensi viikolla.
Tutkinta jatkaa urallaan.
Aiheuttajaksi epäilty Eagle S -alus on yhä Sköldvikin ulkopuolella tutkittavana ja kahdeksan miehistön jäsentä matkustuskiellossa. Perjantaina aamupäivällä merimiehet saavat ruokalastin täydennystä, ja tutkinta jatkuu. Rajavartiolaitos ja merivoimat ovat Suomenlahdella keskellä kulkevalla laivaväylällä auttamassa poliisia merenpohjan tutkimuksissa.
