Väestöennusteeseen liittyy todella paljon epävarmuuksia, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.
Hannu Tikkalapolitiikan toimittaja
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Päivä käynnistyi yllättävillä uutisilla, kun Tilastokeskus julkaisi torstaina uuden väestöennusteensa.
Toisin kuin Tilastokeskus arvioi aiemmin, Suomen väkiluku kasvaa 6,6 miljoonaan asukkaaseen vuoteen 2075 mennessä. Ero on todella suuri kolmen vuoden takaiseen ennusteeseen, sillä heittoa on yli miljoona asukasta.
Myönteisenä ennustetta voi pitää siitä näkökulmasta, että ikääntyvä Suomi saisi odotettua enemmän työikäistä väestöä. Tämä puolestaan voisi auttaa rahoittamaan hyvinvointivaltion palveluita ja kansalaisten eläkkeitä.
Roima muutos ennusteessa selittyy ennen kaikkea lisääntyneellä maahanmuutolla, josta monet eduskuntapuolueiden väliset väittelyt alkavat. Tilastokeskus olettaa, että maahanmuuttajia tulee Suomeen lähes saman verran kuin viimeisinä vuosina.
Voiko tähän ennusteeseen luottaa?
Moni asia voi muuttua
Suomeen on muuttanut ennätysmäärä maahanmuuttajia viime vuosina. Kun lasketaan maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden erotus, Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna lähes 58 000 ihmisellä. Tätä edellisenä vuonna nettomaahanmuuton luku oli yli 34 000 suomalaista.
Tilastokeskus puolestaan olettaa, että Suomi saa ulkomailta muuttovoittoa tänä vuonna 52 000 henkilöä ja 45 000 ensi vuonna. Tästä eteenpäin Tilastokeskus arvioi nettomaahanmuuton olevan 40 000 henkilöä vuodessa.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo myönsi tiedotustilaisuudessa, että oletukseen liittyy paljon epävarmuutta. Kun yhtälöön lisätään vielä se tieto, että ennuste tarkastelee väestömäärän kehittymistä 50 vuoden aikajänteellä, näkymä muuttuu entistä sumuisemmaksi.
Kaikki ennusteet kuitenkin arvioivat nykyhetkestä sitä, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa, jos nähtävillä olevat kehityskulut toteutuvat. Tässä mielessä väestöennuste on hyödyllinen väline päättäjille.
Sen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten väki pakkautuu Suomessa maakuntien keskuskaupunkeihin, huoltosuhde kehittyy ja matala syntyvyys vaikuttaa palveluihin.
Ennuste piirtääkin kuvaa, jossa Suomi on muutaman vuosikymmenen päästä erilainen kuin nykyään.
Kouluikäiset ikäluokat pienenevät
Tilastokeskuksen ennuste olettaa, että historiallisen heikko syntyvyys ei kasva tulevaisuudessa. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että alle 15-vuotiaiden määrä laskee nykyisestä yli 830 000:sta noin 700 000 nuoreen vuoteen 2075 mennessä.
Tätä tilannetta ei muuta edes ennustettua suurempi maahanmuutto, sillä iso osa maahanmuuttajista on työikäisiä nuoria aikuisia. Yliaktuaari Rapo huomautti tiedotustilaisuudessa, että maahanmuuttajat tuskin auttavat heikkojen syntyvyyslukujen. Hänen mukaansa harvassa maassa syntyvyys on enää korkealla tasolla maailmassa.
Matala syntyvyys asettaa kunnat uuteen tilanteeseen. Toissa vuonna Suomessa oli 65 kuntaa, joissa oli vain yksi peruskoulu. Tulevaisuuden Suomessa voidaankin nähdä enemmän paikkakuntia, joissa ei ole ensimmäistäkään peruskoulua.
Tämä johtaa kysymään sitä, mikä on näiden kuntien rooli tulevaisuudessa. Monen kunnan budjetista kolme neljäsosaa menee lasten ja nuorten kasvatukseen ja koulutukseen.
Ennusteen perusteella kunnat joutuvat myös eriarvoiseen asemaan. Varsinkin isoissa kaupungeissa huoltosuhde paranee, mutta monissa pienissä käy päinvastoin.
Tämä pakottaa poliitikot pohtimaan alueellista epätasa-arvoa: miten alueellisia eroja tasoitetaan tulevaisuudessa?
Toteutus vaatii toimiakseen JavaScriptin.
