Monella on voimakas mielipide halal-lihan tuotannosta. Mielipiteen olisi hyvä perustua faktoihin, kirjoittaa toimittaja Sannika Michelsson.
Sannika MichelssonToimittaja
Halal-teurastuksella on Suomessa huono maine. Toisaalta niin on tavanomaisellakin teurastuksella.
Suomen isoimmat teurastamot eivät puhu viilloista, sähkötainnutuksesta tai verenlaskusta. Sen sijaan ne myyvät ”hyvää ruokaa ja parempaa mieltä” ja ”tekevät elämästä maistuvampaa”.
Tämä on ymmärrettävää, ja asiasta vallitsee hiljainen sopimus kuluttajien ja tuottajien välillä. Harva lihansyöjäkään haluaa itse tappaa eläimiä tai edes nähdä, kun niitä tapetaan.
Suomalaiset kuitenkin syövät lihaa keskimäärin noin 75 kiloa vuodessa, joidenkin mielestä terveytensäkin uhalla.
Tuore suositus lihansyönnin vähentämisestä aiheutti suomalaisissa jopa ”leikkeleraivon”.
Ruoan alkuperä on vieras asia yhä useammalla
Kuusi vuotta sitten tehdyssä väitöskirjassa todettiin, että suuri osa alakoululaisista ei tiennyt, mistä maito tulee.
Helsingissä Teurastamokin on jo vuosia ollut paikka, jossa voi syödä jätskiä ja nauttia ”rouheasta kaupunki- ja ruokakulttuurista”.
Jauhelihapuu kuulostanee uskottavalta yhä useammalle.
Halal-lihakeskustelu tuo siis esille aiheen, joka on suurelle osalle suomalaisista jo valmiiksi vaikea: eläinten kasvattaminen ja tappaminen ruoaksi.
Pelkkä sana teurastus on kaukana neutraalista.
Kirjaimellinen merkitys on eläinten tappaminen ruoaksi.
Tässä tarkoituksessa harvat sitä kuitenkaan arjessaan käyttävät. Huomattavasti yleisempää on käyttää sanaa kuvaannollisemmin, jolloin tarkoitetaan säälimätöntä, usein ihmisten, tappamista.
Kun teurastukseen vielä yhdistetään sana rituaali, alkaa länsimaisen viihdekulttuurin kuluttajan aivoissa pyöriä erilaisia Hollywood-elokuvakohtauksia, joissa rituaaliteurastetaan viattomia ihmisiä ja eläimiä mitä sairaimmilla tavoilla ja mitä kauheimmissa olosuhteissa.
Ei siis ole ihme, että islamilaisten halal- ja juutalaisten kosher-rituaaliteurastukset herättävät keskivertosuomalaisessa helposti negatiivisia tunteita.
Kriittisissä puheenvuoroissa halal-teurastukseen liitetään usein jonkinlainen eläinten turha kiduttaminen epäoleellisista syistä.
Kun itse vierailin tätä juttua varten teurastamolla seuraamassa molempia teurastuksia, sain todeta, että todellisuudessa Suomen lain mukainen halal-teurastus vastaa eläimen kärsimyksen näkökulmasta täysin tavanomaista teurastusta.
Absoluuttinen totuus halal-teurastuksesta
Voisiko joku nyt sitten selittää tyhjentävästi halal-teurastuksen, jotta voisimme lopettaa väittelyn? Ikävä kyllä ei voi, koska absoluuttista totuutta ei ole.
Kaikkein yksinkertaisimmankin säännön, tavan ja lain voi ymmärtää eri tavoin. Piru lukee Koraania siinä missä Raamattuakin.
Esimerkiksi niin Suomen laissa kuin islamin halal-säännöissä todetaan, että teurastettavaa eläintä on kohdeltava hyvin. Mutta mitä on hyvä kohtelu?
Jokaisella on mielipide asiasta, mutta lihatuotannon arjesta erkaantuneen lemmikkikoiranomistajan mielipiteillä ei välttämättä ole mitään tekemistä teurastamon realiteettien kanssa. Kuinka moni meistä kaupunkilaisista on edes koskenut lehmään tai tietää, mikä on sille normaalia käytöstä?
Kysyin kuitenkin Suomen islamilaiselta yhdyskunnalta ja pienellä otannalla suomalaisilta muslimeilta ajatuksia siitä, mitä halal-liha heidän mielestään on.
Jokainen vastaus oli sama, mutta toisaalta myös aivan eri.
Yhteistä kaikille oli se, että halal on muslimille ohje oikeanlaisesta toiminnasta, elämäntapa. Ruoan ja lihan osalta se määrittelee fyysisesti ja uskonnollisesti puhtaan tuotteen.
Tämän jälkeen määritelmä hajoaa käsiin.
Yhdelle riittää, että myyjä sanoo lihan olevan halal. Toinen haluaa nähdä videon teurastustavasta todisteeksi.
Jonkun mielestä tainnutus käy, toisen mielestä ehdottomasti ei. Joillekin riittää, että pyrkii ostamaan halalia, mutta syö muutakin, jos halalia ei ole saatavilla.
Oli lihan tuotannosta, syönnistä, teurastuksesta, eläinten oikeuksista ja oikeasta kohtelusta mitä mieltä hyvänsä, olisi keskusteluun osallistuvan hyvä tietää faktat.
Fakta on, että Suomessa laillisesti tuotetun lihan – oli se halal tai ei – voi olettaa eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta olevan teurastettu aina samalla tavalla.
