Lauantainen golf-kierros Donald Trumpin kartanolla Palm Beachilla on diplomatiaa, jota Suomi on tavoitellut.
Ylen tietojen mukaan Suomi on yrittänyt saada presidentti Alexander Stubbin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamista järjestymään jo pidempään, mutta eri syistä yritykset ovat kariutuneet.
Nyt Stubb pääsi – peräti seitsemäksi tunniksi – paikkaan auringossa. Presidentit pelasivat samassa joukkueessa.
Maailmanpolitiikan mustat pilvet eivät kuitenkaan väistyneet Ukrainan tai Grönlannin päältä. Yhdysvaltain ja Euroopan tiivis liittolaisuus on kääntymässä etäisemmäksi.
Trumpin tavoite on panna Yhdysvaltain etu edelle.
Euroopassa päällimmäisenä on huoli Ukrainasta. Yhdysvaltojen tuen jatkuminen on epävarmaa.
Yhdysvallat on viime kuukausina ravistellut Euroopan huomaamaan, että sen on pystyttävä puolustamaan itseään. Eurooppa vahvistaa puolustustaan niin Britannian ja Ranskan johdolla ”halukkaiden” maiden kesken kuin EU:ssa.
Euroopan muutos ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti vaan sen pelossa, että Yhdysvallat vetäisi joukkojaan Euroopasta nopeasti ja järjestäytymättömästi tai esimerkiksi kyseenalaistaisi ydinpelotteensa.
Tässä tilanteessa Stubb on yksi viestinviejistä Atlantin yli. Stubbin tapaaminen oli epävirallinen, mutta sanoma on koordinoitu Euroopan johtajien kesken viime viikolla Pariisissa.
Suomella on ollut Yhdysvalloille useampi viesti: Suomen omat ja Euroopan asiat.
Ensimmäinen asia on tulitauko ja rauha Ukrainaan.
Suomen viesti on ollut aiemmin ja oli myös eilen, että Venäjään ei voi luottaa. Putinin peli on pitkää, ja siinä ehdot asetetaan sen jälkeen kun muut luulevat, että asia on jo sovittu. Tästä esimerkkinä ovat tulitaukoneuvotteluiden takapakit.
Stubb kertoi sunnuntaina tiedotustilaisuudessaan Lontoossa sanoneensa Trumpille, että Ukrainan tulitauko tarvitsee deadlinen – siis päivämäärän, jolloin sen on viimeistään toteuduttava. Myös tämä ajatus nousi esille Pariisissa eurooppalaisten johtajien kokouksessa.
Tulitauon olisi toteuduttava viimeistään 20.4., jolloin on pääsiäinen ja Trump on ollut presidenttinä kolme kuukautta, eli noin sata päivää.
Eurooppa toivoo myös, että Yhdysvallat pysyy Natossa ja pitää turvatakuunsa voimassa.
Toinen keskeinen teema on Suomen oma suhde Yhdysvaltoihin.
Euroopassa Suomi on korostanut, että Euroopan on pysyttävä lähellä Yhdysvaltoja. Suomi on myös uuvuksiin asti toistellut: ”jäitä hattuun”, ei pidä mennä asioiden edelle.
Vaikka pelkoa on ilmassa, Yhdysvallat ei ole ilmaissut lähtevänsä Natosta tai esimerkiksi lopettavansa Euroopan viimesijaista turvatakuuta, Yhdysvaltain ydinaseiden sijoittelua Eurooppaan.
Presidentti Stubb on varonut arvostelemasta presidentti Trumpia, vaikka Yhdysvaltojen politiikassa on ollut ennenkuulumattomia aloitteita ja piirteitä, kuten Grönlannin ”ottaminen” ja presidentti Putinin ymmärtäminen Ukrainan rauhanneuvotteluissa.
Suomen Amerikan-luotto sai esimerkiksi professori Tuomas Forsbergin epäilemään, että Suomi tekee ratkaisujaan positiivisten harhojen perusteella ja kieltäytyy näkemästä tilannetta niin kuin se on.
Suomi on kyllä huomannut, että läheinen suhde Yhdysvaltain kanssa ei ole itsestäänselvyys ja liittolaisuus muuttuu.
Siksi Suomi pyrkii kahdenvälisellä suhteellaan tekemään itsestään hyödyllisen. Suomi haluaa uskoa erillissuhteeseen Yhdysvaltojen kanssa, koska Suomen sijainnista ja puolustuskyvystä on etua Yhdysvalloille.
Yhteisenä diilinä voisi olla esimerkiksi jäänmurtajien rakentaminen yhdessä. Siitä on puhuttu eilen ja hanke etenee, mutta vielä ei olla sopimusvaiheessa.
Jäänmurtajayhteistyö on ollut Suomen haave vuosia, koska se voisi olla taloudellisesti jättipotti. Ylelle on kerrottu Trumpin korostaneen, että jäänmurtajat ovat juuri hänen ideansa.
Kahdenväliset diilit ovat juuri se, miten Yhdysvaltain on pelätty hajottavan Eurooppaa.
Toinen ja pidemmällä oleva diili on F-35-hävittäjien ostaminen Yhdysvalloista.
Se voi kasvattaa haavoittavaa riippuvuutta, johon Eurooppa heräsi, kun hävittäjät oli jo tilattu. Mutta Suomi katsoo Suomen tilaamien 64 hävittäjän olevan puolustusteollista yhteistyötä, joka on elintärkeää myös Yhdysvalloille.
Stubbin vierailu Trumpin luona osui tärkeään hetkeen osaksi kansainvälisen diplomatian sukkulointia valtameren molemmin puolin.
Suomen ei kannata yli-innostua golf-kaveruudesta. Länsituuli voi kääntyä.
Kahdenkeskinen suhde ei paljon auta myöskään siinä tilanteessa, että Yhdysvaltojen välit Eurooppaan heikkenevät. Puolustuspolitiikka ei ole nollasummapeliä.
Trump antoi golf-kierrokseltaan haastattelun, jossa Trump toivoi Yhdysvaltojen ottavan Grönlannin. Stubb vahvisti tiedotustilaisuudessaan, että näin tapahtui. Keskusteluissa Stubb tai Trump eivät puhuneet Grönlannista.
Stubb on aiemmin sanonut, että Suomi tukee Tanskaa ja kansainvälistä järjestystä, jossa mailla on suvereniteettinsa ja rajansa.
Diplomatian taitoa on samaan aikaan pitää suhteita ja silti sanoa epämiellyttävätkin asiat.
Golf-kierros on epämuodollinen tapa lähestyä vaikeitakin asioita. Se oli Stubbin toive. Stubb lähti aikanaan Yhdysvaltoihin opiskelemaan päästäkseen golf-ammattilaiseksi. Lauantain peli oli Stubbin uralla jälleen yksi taitavasti järjestetty ja onnekas tapahtuma.
Muokattu 30.3. klo 17.56: Lisätty Stubbin tiedotustilaisuuden jälkeen virkkeet tulitauon deadlinesta ja virke, ettei keskusteluissa puhuttu Grönlannista.
