Trumpin New Yorkin oikeudenkäynnillä on merkittäviä seurauksia paitsi vaaleille myös Yhdysvaltain oikeusjärjestelmälle, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.
Iida TikkaYhdysvaltain-kirjeenvaihtaja
NEW YORK. Alun perin New Yorkissa Donald Trumpia vastaan käytävän oikeudenkäynnin piti olla mitättömin kaikista oikeudenkäynneistä, jotka Trumpia vastaan tullaan käymään.
Pian päättyvässä oikeudenkäynnissä Trumpia syytetään siitä, että hän on maksanut hyssyttelyrahoja pornotähti Stormy Danielsille pimittääkseen yhden yön jutun medialta ja väärentänyt kirjanpidon aiheesta ollessaan presidenttiehdokas vuonna 2016. Itse asiassa hyssyttelyrahojen maksaminen ei ole Yhdysvalloissa rikos, mutta kirjanpidon väärentäminen on. Syyttäjän mukaan Trump on laittomasti pimittänyt tietoa äänestäjiltä vaalien kynnyksellä.
Tapaus on aika monimutkainen ja joidenkin lainoppineiden mielestä hatara. Nyt siitä on tullut kaikista merkittävin Trumpin oikeudenkäynti, ja se johtuu ajoituksesta.
New Yorkin oikeudenkäynti on hyvin todennäköisesti ainoa Trumpia vastaan käytävä oikeudenkäynti, joka ehtii tulla päätökseensä ennen syksyn vaaleja.
Tällä hetkellä kolmen muun oikeudenkäynnin alku ainakin viivästyy. Niissä syytteet olisivat kirjanpitorikosta vakavampia ja näytöt rikoksista kansalle tutumpia: Trumpia syytetään Georgiassa vuoden 2020 vaalituloksen kumoamisyrityksestä, Washingtonissa vallanvaihdon estelystä ja Floridassa valtionsalaisuuksien väärinkäsittelystä.
Äänestäjät muodostavat siis käsityksensä Trumpin presidenttikelpoisuudesta ainakin osittain New Yorkin oikeudenkäynnin perusteella, joten tuomiolla on paljon painoarvoa.
Sen päättää 12 valamiestä, jotka vetäytyvät tänään keskiviikkona harkitsemaan syytteitä. Päätöksen pitää olla yksimielinen. Muuten syntyy niin kutsuttu roikkuva valamiehistö, eli tilanne, jossa sopuun ei päästy.
Käytännössä eniten vaikutusta vaaleihin olisi sillä, jos Trump todettaisiin syylliseksi. Merkittävä osa republikaaneista ja lähes puolet itsenäisistä äänestäjistä on kertonut mielipidemittauksissa, etteivät he äänestäisi Trumpia, jos hänet tuomittaisiin rikoksesta.
Näin on mitä todennäköisimmin yhden erityisen tärkeän äänestäjäryhmän kohdalla: lähiöiden naiset ovat jo aiemmissa vaaleissa kääntyneet Trumpia vastaan nimenomaan tämän epäpresidentillisen käytöksen takia, ja rikostuomio seksiskandaalista tuskin houkuttaa heitä takaisin Trumpin tukijoiksi.
Mutta mitä tapahtuisi, jos Trump todettaisiin syyttömäksi?
Jos näin kävisi, se tuskin kääntäisi Bidenin tukijoita Trumpin taakse. He tietävät tärkeimpien oikeudenkäyntien olevan vasta edessä.
Silti syyttömyydellä voisi olla kauaskantoisia seurauksia.
Trump on läpi oikeudenkäynnin väittänyt toistuvasti, että kyseessä on poliittinen ajojahti. Trump on muun muassa väittänyt tuomaria korruptoituneeksi, syyttäjiä Bidenin kätyreiksi ja oikeudenkäynnin ajoitusta taktikoiduksi.
Trumpin väitteille ei ole perusteita, ja oikeudenkäynnin epäonniselle ajoitukselle on tiedossa oleva selitys. Syytteet on nostettu vasta vuosia rikoksen jälkeen, koska syytetutkinta ei edennyt Trumpin presidenttikauden aikana valtakunnansyyttäjän estellessä tutkintaa.
Jos hänet todetaan syyttömäksi, Trump saa käsiinsä jälleen uuden aseen, jolla murentaa kansan uskoa koko järjestelmään. Trumpin logiikan mukaan se, että hänet todettaisiin syyttömäksi, näyttäisi koko syytteen olleen turha ja oikeusjärjestelmän korruptoitunut.
Logiikka on virheellinen: oikeusjärjestelmä nimenomaan toimii, kun syyttömät todetaan syyttömiksi ja syylliset syyllisiksi. Vain autoritaarisissa maissa merkittävien oikeudenkäyntien tulos on päätetty, kun syytteet nostetaan.
Mutta mitä enemmän Trump kertoo äänestäjilleen, että Yhdysvallat elää jo tällaisessa todellisuudessa, sitä vähemmän he luottavat oikeusjärjestelmään.
Trumpin oikeudenkäyntiä käsiteltiin huhtikuussa Uutispodcastissa.