Yhdysvaltain vaalit luovat Eurooppaan epävarmuutta kolmella tapaa.
Jos demokraattien Kamala Harris voittaa vaalit, kenelläkään ei ole tietoa hänen tulevasta ulkopolitiikastaan.
Jos valituksi tulee republikaanien Donald Trump, varmaa on vain se, että mitä tahansa voi tapahtua.
Jos tulos on epäselvä tai jompikumpi ehdokas kiistää sen, tiedossa on päivien tai viikkojen epävarma aikaa Yhdysvalloissa ja Eurooppa voi vain seurata, mitä tapahtuu.
Yle kuuli Brysselissä Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä eri maiden Nato-virkamiehiä ja keskusteli useiden Suomen ulkosuhteita hoitavien henkilöiden kanssa siitä, miten Euroopan ja Suomen tulee turvallisuuspolitiikassaan varautua Yhdysvaltain vaalitulokseen.
Kaksi asiaa korostuu: huoli Trumpin luomasta epävarmuudesta ja Euroopan tarve terästäytyä omassa puolustuksessaan.
Euroopan puolustus on riippuvainen Yhdysvalloista
Eurooppa on puolustuksessaan edelleen hyvin riippuvainen Yhdysvalloista.
Naton sukellusveneet, strategiset ilmavoimat ja ydinaseet ovat lähinnä Yhdysvaltojen omaisuutta. Euroopan turvallisuuden johtaminen on pirstoutunutta, koordinoimatonta ja protektionistista eli valtiot ajavat oman teollisuutensa intressejä, kuten Suomen puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kuvasi maanantaina puheessaan maanpuolustuskurssilla.
Useat Euroopan maat ajoivat kylmän sodan aikana puolustuksensa alas, eivätkä ne ole vielä onnistuneet nostamaan sitä tai täyttämään asevarastojaan.
Huoleen on syytä, jos tässä tilanteessa Yhdysvaltojen johtoon nousee presidentti, joka on väläytellyt Yhdysvaltojen vetämistä Natosta ja uhannut hylätä Venäjän armoille ne eurooppalaiset maat, jotka eivät maksa puolustuksestaan riittävästi.
Julkisesti niin Naton pääsihteeri Mark Rutte kuin Suomen presidentti Alexander Stubb sanovat, että toimeen tullaan sen henkilön kanssa, jonka amerikkalaiset valitsevat. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi Ylen haastattelussa, että Yhdysvaltojen suhde Suomeen ja Eurooppaan säilyy läheisenä ja jopa syvenee, kaikesta huolimatta.
Silti Donald Trumpin mahdollinen nousu presidentiksi herättää hillitöntä levottomuutta Euroopassa.
”Diilirauha” olisi Venäjän etu
Viime kaudella kovista puheistaan huolimatta Trump lisäsi Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Euroopassa. Rajut puheet kuitenkin heikentävät Natoa tilanteessa, jossa Euroopassa on sota. Naton vahvuus ei ole pelkästään yhteen laskettujen aseiden ja joukkojen määrä vaan myös niin sanottu pelote. Ja nyt Trump romuttaa pelotetta.
Esimerkiksi ulkoministeri Valtonen kehotti Yhdysvaltain vaalien alla keskittymään siihen, mitä Trump tekee eikä siihen, mitä hän puhuu.
Puheita kuunnellessa mielenrauha katoaakin nopeasti. Akuutein asia liittyy Ukrainan tukemiseen sodassa. Donald Trumpin lupaukset päättää Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan yhdessä päivässä voisivat Euroopan mielestä antaa edun Venäjälle. Venäjä voisi kerätä voimiaan hyökätäkseen uudelleen. Tällainen ”diilirauha” olisi Euroopalle järkytys.
Euroopan maat pelkäävät, että Yhdysvallat lopettaisi Ukrainan sotilaallisen tukemisen. Se olisi kuin paha uni.
Ukrainan rintamalla tilanne on Nato-arvioiden mukaan hankalin koko sodan aikana. Venäjä työntää väsymättä rintamalle lisää sotilaita ja rautaa. Yhdysvallat on antanut lähes puolet Ukrainalle lahjoitetuista aseista. Tähänkin asti ne ovat riittäneet vain puolustautumiseen, eivät voittoon.
Nato on omassa strategisessa viestinnässään kehunut ukrainalaisten urheutta ja kertonut Venäjän jo hävinneen sodan. Ukrainaa Nato pitää voittajana, koska maalla on yhä oma valtio ja rajat.
Venäjä taas ei ole onnistunut valloittamaan Kiovaa ja kaatamaan Ukrainan hallintoa. Naton mukaan Venäjä on menettänyt kaatuneina tai haavoittuneina kuusisataa tuhatta sotilasta. Se on ajanut toiminnallaan Suomen ja Ruotsin Natoon.
Silti Natolla on valtava kiire rakentaa Euroopan puolustusta Venäjän uhan takia.
Mark Rutten tehtävä on pelastaa Ukrainan tuki
Millaista sisäistä keskustelua Nato sitten on käynyt Yhdysvaltain vaalien alla mahdollisesta Trumpin valinnasta? Virallisesti ei minkäänlaista.
Nato nimittäin ei ole mikään EU, joka voi tehdä varautumissuunnitelman Yhdysvaltain vaalien varalta, sillä Yhdysvallat on Naton suurin ja vahvin jäsen.
Jos hankala tilanne tulee, useiden Nato-lähteiden mukaan paljon on Naton juuri aloittaneen pääsihteerin Mark Rutten varassa. Hänet tunnetaan ”Trump-kuiskaajana”, joka onnistui Trumpin viime presidenttikaudella tulemaan toimeen tämän kanssa.
Rutten tehtävänä on taivutella Yhdysvallat pysymään Ukrainan tukena.
Jos taas tulee niin sanottu tositilanne, Rutten on koottava Euroopan maat yhteen, jotta ne lisäävät tukeaan Ukrainalle.
Eurooppa on rikas maanosa, joka halutessaan voisi tukea Ukrainaa nykyistä enemmän. Se ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Osa Euroopan maista pelkää olemassaolonsa puolesta ja varustautuu. Osa tuntuu seurailevan kriisiä kuin katsomosta.
Yhdysvallat on jo pitkään halunnut vähentää sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. Kylmän sodan aikana Euroopassa oli noin puoli miljoonaa Yhdysvaltain sotilasta. Nato-lähteen mukaan heitä olisi nyt Euroopassa noin satatuhatta. Yhdysvaltain intressit ovat Tyynenmeren alueella, mutta se on tilapäisesti lisännyt tukea Eurooppaan Ukrainan sodan takia.
Euroopan on joka tapauksessa pystyttävä tulevaisuudessa puolustamaan itseään paremmin.
Jos Trump nousee johtoon, Euroopan epävarmuus ja ennakoimattomuus kasvavat nopeasti. Suomi varautuu esimerkiksi luomalla tilannekuvaa läheisimpien liittolaistensa kuten Pohjoismaiden ja Baltian sekä Britannian kanssa.
Nato-lähteiden ja Suomen ulkopolitiikan johdon puheista jää mieleen erityisesti yksi lause. Jos Trump valitaan, on oltava valmiina kaikkeen.
