Aamun hyökkäys näytti, että Ukrainan droonit pääsevät yhä syvälle Venäjälle. Suurta sotilaallista merkitystä iskulla tuskin on, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.
Heikki HeiskanenVenäjän-kirjeenvaihtaja
MOSKOVA Ukrainan droonit rikkoivat sunnuntaiaamun rauhan pääkaupunkia ympäröivällä Moskovan alueella. Venäjän puolustusministeriö kertoi ilmatorjunnan pudottaneen aamun 34 Moskovan lähialueella.
Paikallisviranomaiset ovat raportoineet, että viisi ihmistä haavoittui, kun droonien osia putosi asuinalueelle Ramenskojessa. Yksi talo paloi kokonaan, toinen osittain.
Drooni-isku keskeytti väliaikaisesti lennot isoilla Domodedovon, Šeremetjevon ja Žukovskin lentokentillä.
Ei ole tiedossa, mitkä olivat droonien kohteet Venäjän pääkaupunkiseudulla ja onnistuiko yksikään tavoittamaan maaliaan. Venäjän viranomaiset eivät välttämättä mainostaisi sitä, jos niin olisi käynyt.
Aamun droonihyökkäys osoitti jälleen kerran, että Ukrainan droonit pääsevät tunkeutumaan syvälle Venäjälle, mutta se ei ole enää suuri yllätys. Sotilaallisesti tämäntyyppiset iskut työllistävät ja kuormittavat Venäjän ilmatorjuntaa.
Drooni-iskut järkyttävät turvallisuuden tunnetta, mutta eivät välttämättä enää herätä Moskovan ja sen lähiseudun asukkaissa aivan sellaista järkytystä kuin ensialkuun. Niistä on tullut yksi arvaamaton lisä Moskovan esikaupunkien elämään.
Esimerkiksi Levada-keskuksen lokakuun kyselyssä vain 1 prosentti vastaajista mainitsi droonien hyökkäykset mieleenpainuvina uutisina ja syyskuussa luku oli 5 prosenttia.
Syyskuussa drooni-isku vaati tiettävästi ensimmäistä kertaa ihmishengen Moskovan lähellä Ramenskojessa.
Venäjän media kutsuu Ukrainan ilmaiskuja terroristisiksi, tietenkin mainitsematta,että Venäjä tekee jatkuvasti paljon tuhoisampia ilmaiskuja Ukrainaan, kuten myös sunnuntain vastaisena yönä. Ukrainan mukaan Venäjä lähetti viime yön iskuihin peräti 145 droonia.
Aikoinaan maailmansotien välillä jotkut sotateoreetikot ja upseerit elättelivät ajatusta, että vihollisen taistelumoraali voitaisiin murentaa ilmaiskuilla syvällä vihollisen kotirintamalla. Sitä kutsuttiin douhetismiksi italialaisen lentoupseerin Giulio Douhetin (1869–1930) mukaan.
Ajattelutapa nostaa yleensä aina uudestaan päätään, kun ilmasodankäynnissä tapahtuu teknisiä edistysaskeleita.
Käytännössä ajatus on harvoin toiminut. Siviilejä tappavat pommitukset voivat toimia jopa täysin päinvastoin: nostattaa sotilaissa vihaa ja taisteluhalukkuutta.
Tehokkaampia ovat olleet Ukrainan iskut Venäjän öljynjalostuslaitoksiin ja öljyvarastoihin. Ukraina on tämän vuoden alusta iskenyt tiettävästi ainakin 9:ään Venäjän 32 tärkeimmistä jalostamoista.
Lokakuun lopulla arvovaltainen brittilehti The Financial Times uutisoi, että meneillään olisi alustavia yrityksiä käynnistää Ukrainan ja Venäjän neuvottelut energiainfrastruktuurin jättämisestä ilmaiskujen ulkopuolelle.
Lehden tietojen mukaan Qatarin välittämät keskustelut hyytyivät Ukrainan elokuussa aloittamaan hyökkäysoperaatioon Venäjän Kurskin alueelle. Diplomaattilähde sanoi FT:lle, että meneillään olisi hyvin varhaisen vaiheen keskusteluja neuvottelujen aloittamisesta uudelleen.
Osapuolet kiistivät käyvänsä neuvotteluja, mutta molemmille saattaisi olla edullista rajoittaa iskuja.
Varsinkin Ukrainalle olisi tärkeää suojella jäljellä olevaa energiainfrastruktuuriaan talven tullessa. On vaikea tietää, miten sunnuntaiaamun droonihyökkäykset vaikuttivat mahdolliseen neuvotteluhalukkuuteen.
Sotaa käydään nyt eräänlaisessa maailmanpoliittisesssa välitilassa ennen Donald Trumpin nousua Yhdysvaltain presidentiksi.
Venäjän johto on viestittänyt olevansa odottavalla kannalla Trumpin suhteen. Sillä ei välttämättä ole kiirettä neuvotteluihin, sillä sotakentällä Venäjän joukot ovat olleet viime aikoina niskan päällä ja Ukrainan joukot ovat joutuneet vetäytymään.
Niinpä Putin on esittänyt hyvin kovia ehtoja jo pelkästään tulitauolle: Ukrainan pitäisi vetäää joukkonsa neljältä Venäjän osittain miehittämältä alueelta ja luopua Nato-jäsenyyden tavoittelusta.
Sotamanööverit rintamalinjoilla voivat lähiaikoina joka tapauksessa hidastua, kun jokavuotinen kelirikko, rasputitsa eli rospuutto, muuttaa maan mutavelliksi.
