”It’s the economics, stupid”. Talous ratkaisee, kuvasi Bill Clintonin avustaja James Carville vuonna 1992. Myös Trump lupasi äänestäjilleen vaurautta – valtion lompakosta viis.
Yhdysvalloissa poliitikkojen vaalilupaukset ovat ajaneet liittovaltion budjetit Suomi-silmälasein katsottuna huimaaviin alijäämiin.
Yhdysvalloissa liittovaltion velkaantuminen on jatkunut vuosia molempien puolueiden valtakausilla. Nytkään vaalikentillä asialla ei juuri kampanjoitu, vaikka puolueiden budjettikiistat aika ajoin uhkaavatkin sulkea valtion virastot ja ministeriöt.
Syy on yksinkertainen. Valtion talous ei yhdysvaltalaista äänestäjää hetkauta. Sillä ei vaaleja voiteta. Siksi poliittista kamppailua valtion velkaantumisesta ei näissäkään presidentinvaaleissa aidosti avattu kummankaan ehdokkaan toimesta.
Sekä Kamala Harrisin että Donald Trumpin vaalipuheissa valtion alijäämät paukkuivat suomalaisittain tarkasteluna tyystin toisissa sfääreissä. Etenkin vaalivoittaja Donald Trumpin lupaus yritysten ja suurituloisten verotuksen keventämisestä kasvattaisi liittovaltion velkarallia entisestään.
Entinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi Ilta-Sanomien haastattelussa Trumpin talouspolitiikan johtavan alijäämien kasvuun. Trump on hänen mukaansa ”anteliaalla päällä”.
Suomessa tilanne on politiikassa täysin päinvastainen. Suomessa poliitikot suorastaan kilpailevat sillä kuka iskee pöytään kaikkein kovimmat valtiontalouden leikkaukset. Näin kävi esimerkiksi edellisissä eduskuntavaaleissa, jotka voitti kokoomus rummuttamalla kovimpia velkaleikkauksia.
Kärjistäen – Yhdysvaltoihin verrattuna äänestäjien lompakosta huolehtiminen on Suomessa valtiontaloudesta huolehtimisen rinnalla sivujuonne.
Valtioiden velkaluvut puhuvat puolestaan. Siinä missä suomalainen äänestäjä talsii 171 miljardin euron velkakukkulalla, tulee Yhdysvalloissa äänestäjää vastaan 35 biljoonan dollarin velkavuori. Summa on päätähuimaava: 35 000 miljardia – 35 000 000 000 000 dollaria. Lähes 105 000 dollaria per jokainen amerikkalainen. Suomalaisiin verrattuna summa on reilusti yli kolminkertainen.
Myös talouden kokoon verrattuna Yhdysvaltojen velkavuori hipoo taivaita. Kongressin budjettivirasto arvioi liittovaltion velan kipuavan nykytahdilla peräti 166 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2054 mennessä. Maagisen 100 prosentin rajan yli liittovaltion velka nousi Yhdysvalloissa jo ajat sitten.
Yksityiskohtana voi mainita, että pelkkä korkotason nousu kasvatti tänä vuonna velan korkokuluja Yhdysvalloissa rapsakat 254 miljardia dollaria.
Kauas on tultu Yhdysvalloissa Ronald Reaganin kauden startista, jolloin kylmää sotaa käyvällä kansakunnalla oli velkaa minimaaliset 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se oli ennen juppiaikaa ja kasinotalousvuosia se. Puhumattakaan finanssikriisistä.
Se ei jenkkipolitiikassa pelaa, joka velkavuorta pelkää. It’s the economics, stupid! Make America Great Again!
