Helsingissä annettiin tuki Trumpin rauhanponnisteluille, koska muuta ei nyt ole, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Maria StenroosNato-erikoistoimittaja
Helsingistä lähti keskiviikkona viesti Yhdysvaltoihin, missä presidentti Donald Trump yrittää junailla rauhaa Ukrainaan.
Viesti kuuluu: Venäjä on sotaan syyllinen, eikä Vladimir Putiniin voi luottaa. Ukraina ja Eurooppa taas tekevät kaikkensa rauhan eteen. Näistä rauhan ehdoista Ukraina ja Eurooppa haluavat tulla kuulluiksi.
Esimerkkinä Venäjän presidentin Vladimir Putinin tavasta toimia Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi käytti eilisen tapahtumia, kun Trump ja Putin neuvottelivat.
Putin ei keskustelussa suostunut tulitaukoon, mutta antoi juuri sen verran siimaa kuin Trump tarvitsi voidakseen sanoa, että rauhanponnistelu etenee.
Venäjä lupasi olla iskemättä energialaitoksiin ja -verkkoon. Kului vain muutama tunti, ja Venäjän droonit iskivät jälleen.
Ukraina taas sanoi jo viikko sitten olevansa valmis tulitaukoon ilman ehtoja.
Donald Trumpin erikoinen rauhanprosessi nostaa jatkuvasti eurooppalaisten sykettä. Eilen myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto odotti jännittyneenä, kun Trump puhui Putinin kanssa ja Zelenskyi seurasi tilannetta Helsingistä. Ukrainaa ei kuitenkaan vielä myyty.
Ukraina ja eurooppalaiset yrittävät estää sitä tapahtumasta seuraavissakaan keskusteluissa.
Keskiviikkona illalla Zelenskyi puhui Trumpin kanssa ja kuuli yksityiskohtaisemmin, mitä Trump oli puhunut Putinin kanssa. Zelenskyi viesti olevansa keskusteluun tyytyväinen. Keskustelu energiaa koskevasta tulitauosta alkaa pian Saudi-Arabiassa, mutta se on Zelenskyin mukaan tekninen, ei diplomaattitason keskustelu.
Trumpin ja Zelenskyin välien korjaantuminen antaa aihetta ainakin niukkaan optimismiin. Samoin se, että jonkinlainen keskustelu jatkuu.
Ukraina ja Eurooppa tukevat Trumpin ponnisteluita rauhaa kohti ja varovat arvostelemasta Trumpia, sillä tällä hetkellä ei ole muuta, mihin tarttua. Zelenskyin mukaan hauraskin rauhanprosessi on parempi kuin ei mitään.
Epäonnistuneen Valkoisen talon vierailun jälkeen Zelenskyi on muistanut kehua Yhdysvaltojen rauhanponnistelua ja avuliaisuutta.
Myös Stubb kehui toistuvasti Trumpia. Hän sanoi, että presidentti Trumpin haluaa rauhaa, ja Ukraina ja Eurooppa haluavat rauhaa, mutta se ei ole selvää, tahtooko Venäjä rauhaa.
Stubbilta kuultiin myös tarkasti punnituin sanoin kritiikkiä Trumpia kohtaan. Rauhan tekeminen ei kuitenkaan ole edennyt tasapainossa, vaan Yhdysvallat on painostanut Ukrainaa enemmän kuin Venäjää, Stubb sanoi. Hän kertoi toivovansa, että keskustelut palaavat nyt oikealle ladulle.
Ukraina ja länsi yrittävät eri kanavia pitkin kertoa Yhdysvaltoihin, millaiseen rauhaan ei pidä suostua. Yksi punainen linja, jota Ukraina ei halua ylittää, on kysymys Venäjän Ukrainalta miehittämistä alueista. Ukraina ei suostu luopumaan niistä, Zelenskyi painottaa. Se tarkoittaa, että Ukrainan olisi saatava ne takaisin hallintaansa.
Yhdysvallat on ollut merkittävässä roolissa Ukrainan kannalta ja luovuttanut sille merkittävän määrän tehokkaita aseita. Ukraina kuitenkin tietää, että tämän tuen jatkuminen on kiinni yksinomaan Donald Trumpin omasta ratkaisusta, eikä siihen voi vaikuttaa.
Siksi Ukraina panee toivonsa Eurooppaan ja myös läheiseen kumppaniinsa Suomeen. Vaikka nyt keskustellaan rauhasta, Ukraina keskittyy vahvistamaan puolustustaan sodan jatkumista ja sodan jälkeistä aikaa varten. Tätä tukea ja yhteistyötä se odottaa yhä lisää Euroopalta ja myös Suomelta.
Myös Eurooppa näyttää vihdoin havainneen, että Ukrainan ja Euroopan kohtalo ei voi olla kiinni vain siitä, mitä Yhdysvallat ja Venäjä sopivat.
Tilanteen poukkoilevuutta kuvaa se, että eilisessä Trumpin ja Putinin puhelussa tavoiteltu tulitauko ei juuri edennyt, mutta sen sijaan johtajat suunnittelivat, että Venäjä ja Yhdysvallat voisivat kohdata jääkiekkokaukalossa.
Euroopan maat yrittävät rakentaa itselleen uskottavan puolustuksen ja ottaa vastuun myös Ukrainan tukemisesta. Huomenna Lontoossa tapaavat halukkaiden maiden koalition eli Britannian, Ranskan ja muiden Ukrainaa tukevien maiden sotilaat, jotka suunnittelevat Ukrainan turvaamista aselevon aikana. Brysselissä kokoontuvat Euroopan maiden johtajat.
