Zelenskyin vierailu osuu keskelle Yhdysvaltain johtamaa rauhan etsintää, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Maria StenroosNato-erikoistoimittaja
Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi saapui tiistaina Suomeen vierailulle puolisonsa Olena Zelenskan kanssa. Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin aloittivat toisen puhelunsa Ukrainan sodasta ja rauhasta.
Puhelussa Trumpin oli tarkoitus taivutella Venäjää 30 päivän aselepoon.
Pitkässä puhelussa aselepoa ei syntynyt. Venäjä suostuu osittain keskeyttämään iskut energialaitoksiin ja verkkoon 30 päiväksi. Mutta ehtona koko hyökkäyksensä pysäyttämiselle Venäjä vaatii länttä lopettamaan Ukrainan aseistamisen ja tiedustelutiedon luovuttamisen Ukrainalle.
Tämä on ehto, johon Eurooppa ei suostu, ja Venäjäkin tietää sen. Siksi Venäjä voi jatkaa hyökkäystään ja saada lännen näyttämään syylliseltä.
Zelenskyin vierailun hetki on jännitteisempi kuin kaksi vuotta sitten, kun tämä vieraili Suomessa tapaamassa Pohjoismaiden pääministereitä ja presidentti Sauli Niinistöä. Tuolloin Ukrainassa oli taisteltu vuosi. Julkisuudessa käsiteltiin esimerkiksi hävittäjien luovuttamista Ukrainalle ja muuta sotilaallista tukea.
Mikään yksittäinen ase ei ole osoittautunut hopealuodiksi. Lännen tuen määrä on pitänyt Ukrainan olemassa, mutta se ei ole saanut Venäjää vetäytymään.
Myöskään taistelut eivät ole ratkaisseet sotaa, ja Ukraina sekä sen tukijat etsivät nyt mahdollisuutta rauhalle. Sovittelijan tehtävän ottanut Yhdysvallat yrittää saada tulosta aikaan noin puolessa vuodessa.
Eteneminen sekä kohti rauhaa että neuvotteluita on takerrellut. Muistissa on, kuinka Zelenskyi poistui etuajassa Valkoisesta talosta riideltyään Trumpin ja varapresidentti J.D. Vancen kanssa. Pian tämän jälkeen Yhdysvallat katkaisi asetoimitukset ja tiedustelutiedon jakamisen.
Viikko sitten Ukraina lupasi suostua ehdoitta 30 päivän aselepoon ja kertoi kiitollisuudestaan Yhdysvalloille. Tämän jälkeen aseapu ja tiedustelutiedon tulo jatkuivat.
Puhuttuaan ensimmäisen kerran Putinin kanssa Trump tuli nopeasti julkisuuteen ja tuntui toistavan Putinin ajatuksia. Hän vaati Ukrainaan presidentinvaaleja ja piti Ukrainaa syyllisenä sotaan. Tiistai-iltana tuoreesta puhelusta oli toimitettu julki vain eleetön Valkoisen talon tiivistelmä.
Yhdysvallat näyttää neuvotteluissaan voivan painostaa Ukrainaa mutta ei juuri Venäjää.
Suomesta Zelenskyi hakee tukea kumppanimaaltaan. Tarkoitus on keskustella puolustuksesta ja ”oikeudenmukaisesta” rauhasta, Zelenskyi twiittasi.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Zelenskyin välisissä neuvottelussa on pöydällä ”kaikki”. Siis Ukrainalle lahjoitettavat aseet, muu tuki ja Ukrainan turvaaminen jatkossa, kun aselepo jossain vaiheessa alkaa.
Ukrainan pärjääminen sodassa on kiinni länsimaiden avusta. Presidentin vaihduttua Yhdysvallat on tuonut ilmi kyllästymisensä siihen, että sota jatkuu, ihmisiä kuolee ja Yhdysvaltojen aseita kuluu.
Kun Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle vaikuttaa häilyvän, Eurooppa tiivistää kiireesti omia rivejään sekä puolustautuakseen tarvittaessa itse että tukeakseen Ukrainaa.
Eurooppa yrittää edistää tällä viikolla Ukrainan kannalta olennaisia ratkaisuja. Torstaina Brysselissä EU-johtajien pöydällä on 40 miljardin euron tukipaketti, josta Ukraina saisi rahaa ja aseita, vaikka Yhdysvallat keskeyttäisi apunsa.
Lauantaina Lontoossa kokoontuvat ”halukkaiden maiden koalition” kenraalit. Britannian ja Ranskan johtamassa keskustelussa eurooppalaiset valtiot ja Kanada suunnittelevat, miten länsi takaa rauhan Ukrainassa, jos tulitauko ja rauhansopimus saadaan aikaan. Tavoitteena on esimerkiksi lähettää 10 000 sotilasta rauhaa takaamaan.
Suomi on ollut Ukrainaa tukiessaan johdonmukainen ja on taloutensa kokoon nähden vankimpia tukijoita Venäjän hyökkäyssodan alusta alkaen. Suomi on vaatinut samaa myös muilta mailta.
Presidentti Stubb asetti vastikään puheessaan rinnakkain Ukrainan ja Suomen kohtalot. Puhe sai netissä paljon kansainvälistä huomiota.
Keskiviikon keskusteluilta ei odoteta mitään suurta ratkaisua tai yksittäistä uutista. Olennaista on sen näyttäminen, että Suomi ja Eurooppa tukevat Ukrainaa paitsi sanoin myös teoin.
Myös Suomen on lisättävä tukeaan Ukrainalle, jos Ukrainan puolustuksen tukeminen jää Euroopalle.
Presidentti Stubb on sanonut Suomen osallistuvan Ukrainan rauhan takaamiseen. Mutta sotilaitaan Suomi ei halua lähettää Ukrainan turvaksi, vaan odottaa että sen tekevät maat, joilla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
Euroopan tuki Ukrainalle on viime kädessä itsekästä. Euroopan maat tietävät, että Ukraina taistelee Euroopan edestä. Jos tämä sota päättyy Ukrainan kannalta hyvin, myös Euroopan tilanne on vahvempi. Siksi Yhdysvaltain vetämä rauhanprosessi on ratkaiseva ja tilanne ahdistava myös Euroopan kannalta.
Venäjän hyökkäyksestä alkanut laajamittainen sota Ukrainassa on kestänyt yli kolme vuotta. Venäjä saa vähä vähältä lisää alueita, mutta jos tilanne jatkuu nykyisellään, kumpikaan ei ole niskan päällä. Ukrainan sotaretki Venäjälle Kurskin alueelle näyttää olevan ohi ja päättyneen vetäytymiseen.
