KÖÖPENHAMINA Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel antoi keskiviikkona poikkeuksellisen, lähes tunnin kestoisen haastattelun Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Suomen yleisradioyhtiöille.
Kysyimme Merkeliltä muun muassa virheistä, joita hänen on syytetty tehneen yli miljoonan maahanmuuttajan ottamisessa Saksaan ja hänen väitetystä sinisilmäisyydestään Venäjän suhteen.
Merkel kommentoi myös länsimaiden poliittista tilannetta, jossa äänestäjät antavat nykyisin aiempaa useammin tukensa itsevaltaista politiikkaa kannattaville johtajille.
Lue alta hänen vastauksensa yksittäisiin kysymyksiin.
Maahanmuuttovastaiset puolueet ovat kasvaneet Saksassa selvästi. Vieläkö päästäisitte yli miljoona ulkomaalaista Saksaan kuten vuonna 2015?
– Kyllä tekisin saman päätöksen. Tuolloin EU:n alueella oli erityisesti syyrialaisia pakolaisia. He seisoivat rajoillamme.
– Olin lujasti vakuuttunut ja olen yhä, että kun suojantarpeessa olevat ihmiset ovat niin sanotusti ovella, niin silloin on toimittava inhimillisesti ja kohdeltava heitä inhimillisesti.
– Se ei tarkoita, että kaikki voisivat jäädä. Jokaisen kohdalla on tarkastettava, ovatko turvapaikan syyt todella olemassa.
Käyttäisittekö yhä lausetta ”me pystymme siihen”, kun siitä teitä on jälkikäteen arvosteltu?
– Se että sanoin noin oli jo merkki. Syvällä sisimmissäni tiesin sen jo silloin olevan vaikea tehtävä.
– Pakolaisia tuli yhä enemmän. Emme voineet vain katsoa sivusta, kuinka salakuljettajat rahastivat heillä – vaaransivat heidän elämänsä ja päättivät, kuka pääsee perille ja kuka ei. Tästä syystä syntyi myös pakolaissopimus Turkin kanssa, josta minua taas kritisoitiin, mutta senkin tekisin uudestaan.
Saksan äärioikeistopuolue Vaihtoehto Saksalle eli AfD on kasvanut politiikkanne seurauksena. Olisitteko voinut jotenkin jarruttaa AfD:n kasvua?
– Kysymys kuuluu, mikä olisi ollut toinen tapa toimia.
– Eurokriisissä olisimme voineet sulkea Kreikan euroalueen ulkopuolelle. Pakolaiskysymyksessä vaihtoehto olisi ollut käyttää vesitykkejä rajalla pakolaisia vastaan. Näihin kumpaankin sanoin ei, ja se johti AfD:n nousuun.
– Toisaalta ehkä myös demokraattiset puolueet itse aiheuttivat AfD:n kasvun, kun ne itsekin vetivät erittäin tiukkaa politiikkaa.
– Uskon, että voimme saada AfD:n kannatuksen pienenemään, jos demokraattiset puolueet todella voivat ratkaista ongelmia. Yksi sellainen ratkaistava ongelma on laiton maahanmuutto.
Kirjassanne väitätte, että ette koskaan ole ollut naivi Putinin suhteen. Mitä nyt tekisitte toisin suhteessanne Putiniin ja Venäjään?
– Uskon, että koronapandemialla oli valitettavasti kohtalokas vaikutus Venäjä-suhteeseen.
– Jos autoritaaristen maiden presidenttien kanssa ei jatkuvasti keskustele ja käsittele ristiriitoja, asiat lähtevät omille raiteilleen.
– On spekulaatiota, olisiko hyökkäys Ukrainaan tapahtunut ilman koronaa, mutta varmasti se oli ainakin naula arkkuun Minskin sopimukselle.
Puola ja Baltian maat varoittivat aina, että Putin käyttää Nord Stream 2 -kaasuputkea poliittisena työkaluna. Eivätkö ne olleet täysin oikeassa?
– Putin hyökkäsi Ukrainaan, vaikka Nord Stream 2 ei ollut valmis, eikä putkessa koskaan myyty kuutiometriäkään kaasua.
– Tämä tarkoittaa, että sota oli Putinille ilmeisesti niin pakottava ja tarpeellinen, että mitkään taloussuhteet eivät olisi estäneet häntä hyökkäämästä.
– Minulla oli myös taloudelliset syyt taustalla. Halusin halpaa kaasua Saksan taloudelle. Edeltäjäni aloittivat putkiprojektin. Se oli koko Saksan talouselämän hanke, jota me emme poliittisesti alkaneet estää.
Yhä useampi länsimaiden kansalainen antaa vaaleissa äänensä itsevaltiuteen taipuvaisille poliitikoille. Mistä se kertoo?
– On tärkeää suunnitella demokratiamme siten, että kansanvaltaa itseään ei lopulta äänestetä pois yksissä vaaleissa. Siksi on tärkeää suojella vähemmistöjä ja antaa oikeuksia oppositiolle.
– Olemme nähneet esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, että demokraattisin keinoin, enemmistöllä, muutetaan tuomioistuinten rakennetta niin, että yhtäkkiä vähemmistöillä ei ole enää mitään sanottavaa.
– Demokratia on turvattu, kun on varmaa, että kuka tahansa on tänään vallassa, voi menettää sen huomenna. Pelkästään vapailla ja tasa-arvoisilla vaaleilla ei demokratiaa turvata. Myös vähemmistöjen oikeudet, opposition oikeudet, riippumaton media ja riippumattomat tuomioistuimet ovat osa demokratiaa.
Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump astuu virkaansa tammikuussa ja uhkailee jo nyt Eurooppaa kauppasodalla. Miten Trumpin kanssa tulee parhaiten toimeen?
– Olen myös työskennellyt Donald Trumpin kanssa neljä vuotta. Mielestäni on erittäin, erittäin tärkeää, että Euroopan unioni yrittää nyt löytää yhteisen linjan ja määritellä yhteiset kannat asioihin.
– Jos jokainen maa menee Washingtoniin erikseen ajamaan etujaan, meitä pelataan toisiamme vastaan. Toiseksi, sinne pitää mennä rohkeasti ja ilman pelkoa. Ei saa olla erityisen nöyrä ja ajatella, että minun intresseilläni ei ole väliä.
– Yhdysvallat tarvitsee kumppaneita Euroopassa. Se ei pysty tekemään kaikkea yksin.
Saksan ja Ranskan muodostama moottori EU:ssa on hajalla. Mitä haittaa siitä voi olla Euroopalle?
– On ongelmia, mutta niitä oli myös minun aikanani. Esimerkiksi Ukrainan auttamisessa ne ovat kumpikin olleet vahvasti mukana.
– Olen optimisti, että myös muilla alueilla löydetään yhdistäviä tekijöitä tulevaisuudessa.
– Tärkeintä Euroopassa olisi nyt kiinnittää huomio kilpailukykyyn, saada tuottavuus kasvuun ja lisätä panoksia innovaatioihin ja tutkimukseen. Siinä emme ole yhtä vahvoja kuin meidän pitäisi olla.
