maanantai, 30 joulukuun

Presidenttien keskustelut koskivat muun muassa sotaa Ukrainassa, Lähi-idän konfliktia sekä Suomen ja Turkin suhteita ja yhteistyötä Natossa.

Tulikukka de Fresnes,

Topias Peltonen

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tapasivat tiistaina Turkin pääkaupungissa Ankarassa.

Stubb kuvaili presidenttien keskustelleen kaksi pitkää tuntia ”konfliktien pirstaloimassa maailmassa”: puheissa oli niin Lähi-idän konflikti ja sota Ukrainassa kuin Suomen ja Turkin kauppasuhteiden virkistäminen. Molemmat painottivat tulitauon välttämättömyyttä Libanoniin.

Stubbin mukaan kahden Nato-maan välit ovat nyt läheisemmät kuin koskaan.

– Olemme ylpeitä Suomessa asuvasta turkkilaisten yhteisöstä sekä Suomen tataariyhteisöstä.

Stubb käytti ilmaisussaan Turkin toivomaa ”Türkiye”-nimeä englanninkielisen Turkey-sanan sijaan.

Stubb korosti maiden yhteistä käsitystä geopolitiikan keskeisimmistä kysymyksistä, kuten Lähi-idän kahden valtion mallista sekä siitä, että Ukrainalla on oikeus puolustaa itseään Venäjää vastaan.

– Turkki pystyy keskustelemaan molempien osapuolten (Venäjän ja Ukrainan) kanssa, mikä on ylivertaisen tärkeää, Stubb painotti.

Stubb: Nato-prosessilla ei vaikutusta

Yllätykset ja viivästykset Suomen Nato-jäsenyysprosessissa eivät Stubbin mukaan jättäneet kolhuja Turkin ja Suomen välille. Turkki oli viimeinen Naton jäsenmaa, joka hyväksyi Suomen sotilasliittoon.

– Suora vastaus on: sillä ei ole ollut vaikutusta, Stubb vastasi.

Hän lisäsi että Suomen Nato-tie on ollut käänteistä huolimatta historian nopein.

– Korostin aina, että on oltava kärsivällinen, Stubb lisäsi.

Erdoğan: ”Emme viivyttäneet Suomea”

Erdoğan perusteli Turkin Suomelle asettamia ehtoja terrorismin kitkemisellä. Hän kiisti, että Turkin vaatimuksissa olisi ollut kyse Suomen Natoon pääsyn tarkoituksellisesta viivyttämisestä.

– Emme me pitäneet Suomea odottamassa, Erdoğan sanoi.

– Me avasimme tien Suomen Nato-jäsenyydelle. Ainoa tarkoituksemme oli se, että Suomi hillitsisi terrorismia – ja arvoisa Niinistö auttoi tässä.

Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023, Ruotsista vasta vuotta myöhemmin, maaliskuussa 2024.

Erdoğan myönsi, että Ruotsin suhteen tilanne oli toinen.

– Ruotsi ei ottanut samoja askelia eikä toiminut kuin Suomi. Kun Ruotsi teki toimet terrorismin torjumiseksi, molemmat maat ovat nyt Natossa.

Erdogan kertoi myös vedonneensa Suomeen Turkin EU-jäsenyyden edistämiseksi.

Stubb: Turkki edelleen lojaali liittolainen

Alexander Stubb kommentoi vielä erikseen Turkin-matkaansa suomalaiselle medialle järjestetyssä tilaisuudessa.

Stubb oli tavannut muun muassa Turkin kansalliskokouksen eli parlamentin puhemies Numan Kurtulmuşin, joka oli viime viikolla puhunut Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Stubb ei näe, että Turkin suhde Venäjään aiheuttaisi suurta kitkaa Naton sisällä.

– Viesti oli se, että pitää olla joku, joka pystyy kommunikoimaan molempiin suuntiin.

Stubbin mukaan Turkki nähdään edelleen lojaalina liittolaisena Natolle.

– Tästähän esimerkkinä nyt se, että Turkki puhuu vahvasti Ukrainan alueellisesta suvereenisuudesta ja siitä, että muun muassa Krimin niemimaa on osa Ukrainaa, ei Venäjää.

Stubb ei myöskään usko, että Turkin jäsenhakemus länsimaiden taloudelliseksi ja poliittiseksi vastavoimaksi perustettuun Brics-maihin tarkoittaisi sitä, että Turkki olisi siirtymässä pois lännen vaikutuspiiristä.

– Katseet on joka suuntaan, ja maantieteellisesti sen oikeastaan ymmärtää, koska Turkkihan on geopoliittisesti hyvinkin vaaran vyöhykkeellä.

Kahden päivän vierailu

Stubbin kaksipäiväinen matka päivittyi työvierailusta viralliseksi vierailuksi.

Sen aikana Stubb piti puheenvuoron Martti Ahtisaari Legacy -seminaarissa. Ohjelmassa oli myös tapaaminen Turkin kansalliskokouksen eli parlamentin puhemies Numan Kurtulmuşin kanssa, osallistuminen Suomen tataariyhteisön historiaa käsittelevän kirjan julkistustilaisuuteen sekä seppeleenlasku Mustafa Kemal Atatürkin mausoleumille.

Stubbin seurueeseen kuuluu ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Jaa.
Exit mobile version