RKP:n entisen puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan RKP vaati yrityksen nuuskapussien makuja lakiin vain siksi, koska se oli tietoinen, että niitä valmistetaan Suomessa.
Entinen RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri, nykyinen europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson (r.) kiistää Ylelle, että RKP olisi pyrkinyt nikotiinipusseja koskevassa lakihankkeessa suosimaan pietarsaarelaisyritystä.
Henrikssonin mukaan yrityksen tausta on puhdasta sattumaa.
– Se olisi yhtä hyvin voinut sijaita Helsingissä, Kuopiossa tai Rovaniemellä, ja RKP:n näkemys asiaan olisi ollut samanlainen.
Henriksson kertoo kuitenkin tuntevansa kyseisen yrityksen ja olleensa heihin yhteydessä lakiesitystä koskien jo aiemmin edellisenä syksynä.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että pietarsaarelaisen Habit Factoryn valmistamat nikotiinipussimaut lisättiin hallituksen tupakkalakiesitykseen RKP:n aloitteesta.
Puolueen puheenjohtajana tuolloin toiminut Henriksson on itse kotoisin Pietarsaaresta.
Listan RKP:n vaatimista pietarsaarelaisyrityksen mauista toi neuvotteluihin Henrikssonin silloinen erityisavustaja Anna Abrahamsson.
Kokoomus ei tiennyt, mistä makujen lista oli peräisin
Tupakkalainsäädännöstä vastaava sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) kertoo Ylelle, että hänen esityksensä vain kahden maun, mintun ja mentolin sallimisesta laissa oli jo mennyt eteenpäin, kun asiasta ryhdyttiin kehysriihessä keskustelemaan.
– Kehysriihessä RKP halusi avata jo kertaalleen saavutetun sovun ja esitti puheenjohtajien erityisavustajien neuvottelussa pitkän listan vaatimuksia uusista mauista, Grahn-Laasonen viestittää Ylelle.
Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja kokoomus hyväksyivät lopulta RKP:n vaatimuksesta vielä puun, teen, rosmariinin ja inkiväärin maut. Habit Factory valmistaa kaikkia näitä makuja.
Grahn-Laasosen mukaan kokoomuksen neuvottelijoilla ei ollut tietoa, mistä makujen lista oli peräisin.
– Olen esikuntani kanssa pidättäytynyt tapaamasta ja ottamasta vastaan lobbausta tupakka- ja nikotiiniteollisuuden toimijoilta. Kyse on tietoisesta ratkaisusta ja se perustuu WHO:n tupakkapuitesopimuksen tulkintaan.
Ministerin mukaan hänelle oleellisinta nikotiinipusseja koskevassa esityksessä oli saada ne tupakkalain piiriin ja maut rajattua niin, että lapsia houkuttavat maut olisivat kiellettyjä.
”Kyse siitä, saako Suomi lisää verotuloja”
Henriksson muistuttaa, että hallitusneuvotteluissa sovittiin, että nikotiinipusseissa hyväksyttäisiin vain ”aikuisten maut”.
STM:n esityksestä lista hyväksytyistä mauista typistyi kuitenkin kahteen, minttuun ja mentoliin.
– Näitä niin kutsuttuja aikuisten makuja on varmasti enemmän kuin kaksi, Henriksson sanoo.
Hänen mukaansa RKP halusikin keväällä avata keskustelua siitä, mitä aikuisten mauilla tarkoitetaan.
Pietarsaarelaisyritys oli jo keväällä antanut STM:lle lausuntokierroksen jo päätyttyä listan omien nikotiinipussiensa mauista, ja myös RKP oli tästä tietoinen.
Miksi RKP toi juuri nämä maut neuvottelupöytään?
– Olemme olleet tietoisia näiden makujen esiintymisestä tuotannossa ja olemme ilmoittaneet siitä myös muille, Henriksson sanoo.
Hänen mukaansa kehysriihen neuvottelupöydällä oli lopulta rivi makuja, joista kaikki neljä hallituspuoluetta hyväksyivät lopulta vain osan.
– Sosiaali- ja terveysministeriöllä tässä on valmisteluvastuu, joten en nyt oikein ymmärrä, miten joku ajattelee, että tämä on iso ongelma.
RKP on Henrikssonin mukaan lähestynyt kysymystä nikotiinipusseista harmaan talouden ja mustia markkinoiden suitsimisen näkökulmasta.
– Tässäkin tapauksessa on kyse siitä, saako Suomi lisää verotuloja vai pitäisikö meidän antaa rahojen mennä Ruotsiin.
Vain kahden maun ottaminen mukaan lakiin olisi hänen mukaansa voinut johtaa siihen, että verotulot olisivat valuneet muualle ja yhä useampi suomalainen olisi hakenut nuuskapussinsa Ruotsista.
Henrikssonin mukaan hallituksen olisi nyt järkevää seurata, miten laki käytännössä toimii ja harkita myös muutoksia sääntelyyn.
– Mikään ei estä sitä, että laki avataan ja tuodaan mukaan lisää makuja tai muutetaan sääntelytapaa. Se olisi mielestäni parasta, koska sisämarkkinoilla toimitaan ja periaate on se, että kaikkia yrityksiä kohdellaan yhdenvertaisesti.
