Helsingin Uuteen lastensairaalaan lahjoitusvaroja kerännyt Anne Berner johtaa nyt säätiötä, joka haluaa rakentaa lastensairaalan Ukrainan Lviviin.
Kun Uusi lastensairaala vihittiin käyttöön Helsingissä kuusi vuotta sitten, tuskin kukaan arvasi, mitä sen ansiosta tapahtuisi vuosia myöhemmin.
Sairaalaan yksityisiä lahjoituksia kerännyt Anne Berner sai tuolloin kokemusta, jonka turvin hänen johtamansa säätiö on nyt rakentamassa lastensairaalaa Ukrainaan.
– Luultavasti minulla ei olisi riittänyt rohkeus lähteä tähän, jos ei olisi ollut Uuden lastensairaalan kokemusta taustalla, Berner sanoo Ylelle videopuhelussa Tukholmasta.
Tällä viikolla Berner matkustaa Ukrainan Lviviin katsomaan kolmea mahdollista tonttia sairaalalle.
Parhaassa tapauksessa rakennustyöt alkaisivat jo ensi vuonna ja rakennus olisi valmis vuonna 2026. Siellä olisi tarkoitus hoitaa nimenomaan sodasta kärsineiden lasten fyysisiä ja henkisiä vammoja.
Hankkeeseen kuuluvat myös virtuaalisairaala ja tutkimuskeskus.
– On ollut mielenkiintoista havaita, kuinka vähän on tutkittu sodassa kärsineiden lasten kuntoutusta. Mitkä ovat oikeat terapiat, mikä on oikeanlainen hoito ja miten sodassa saatu trauma siirtyy sukupolvelta toiselle.
Vaikka lapsi säilyisi sodasta ulkoisesti ehjänä, kokemus voi rikkoa sisältä. Berner kertoo, kuinka Lvivissä päivittäiset hautajaissaattueet kulkevat kaupungin läpi ja paikalliset ohikulkijat polvistuvat niiden edessä vaistomaisesti. Vaikka taistelut olisivat kaukana, ne voivat viedä oman isän tai muun lähipiiriin kuuluvan.
Kun Suomi aikoinaan soti Neuvostoliittoa vastaan, moni sotaorpo koki jääneensä yksin ilman tarvittavaa tukea vaikeiden tunteiden käsittelyyn.
Nyt vuosikymmeniä myöhemmin Berner on joutunut Ukrainassa vakuuttamaan paikallisia mielenterveystyön tärkeydestä.
– Mielenterveyden ympärillä on Ukrainassa edelleen vahva stigma ja palveluita on ollut hyvin rajallinen määrä.
Onneksi muutosta on tapahtunut.
– Nyt siellä on ymmärretty, kuinka keskeinen ongelma mielenterveys on muidenkin kuin lasten osalta.
Berner sanoo, että Helsingin ja Lvivin lastensairaaloiden perustamisessa on paljon samaa, esimerkiksi rahoituksen haaliminen.
Ensimmäisenä on yksityisten lahjoitusten ja muun rahoituksen kokoaminen. Helsingin lastensairaalan rakentaminen maksoi 170 miljoonaa euroa, josta lähes 40 miljoonaa tuli lahjoituksina.
Bernerin johtaman säätiön on tarkoitus kerätä Ukrainan lastensairaalaan 150 miljoonaa euroa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta erityisesti Pohjoismaista. Helsingin Sanomat kertoi lokakuussa, että Suomesta rahoittajiksi on lähtenyt Supercellistä, Woltista ja F-Securesta tuttuja miljonäärejä.
– Olemme saaneet rahoitusta niin, että saamme virtuaalisairaalan pystyyn. Mutta kyllä rahoituksen saaminen vaatii edelleen paljon tekemistä, Berner sanoo.
Lisäksi pitää miettiä paljon sitä, miten sairaalasta tulee toimiva osa maan terveysjärjestelmää.
– Meillä on Ukrainan terveysministeriön kanssa yhteisymmärrys, että olemme tässä joitakin vuosia mukana, minkä jälkeen se on heidän vastuullaan.
Tilanne Ukrainan rintamalla on asiantuntijoiden mukaan huono ja siksi maan tulevaisuus hämärän peitossa. Se ei jarruta Berneriä.
– Lapset tarvitsevat joka tapauksessa apua välittömästi. He tarvitsevat osaamista, tukea ja sitä, että luodaan toivoa.
