– Tämä on kaikista vaikein osio.
Annikki Jussinniemi nojaa keittiön pöytään ja tuijottaa pitkään eteensä. Puoli vuotta sitten hän menetti pankkihuijauksessa kaikki säästönsä.
– Tuntee niin tyhmäksi ittensä, Jussinniemi sanoo hiljaa.
Ihmiset lankeavat huijauksiin koko ajan. Jussinniemen tapaus on kuitenkin tärkeä yhdestä syystä: se nostaa esille, miten heikossa asemassa pankin asiakas voi huijauksen jälkeen olla.
Kaikki alkoi, kun 80-vuotias Jussinniemi näki mainoksen, jossa ”Ella Kanninen” mainosti kryptovaluuttasijoituksia. Tai niin hän luuli – kyseessä oli deepfake eli syväväärennös, johon tunnetun TV-juontajan kasvot ja ääni oli varastettu. Näitä valemainoksia pyörii esimerkiksi Facebookissa jatkuvasti.
Rikollinen sai yli 20 000 euron luotot
Jussinniemi klikkasi linkkiä ja teki valesivuston kautta 250 euron sijoituksen. Pian sen jälkeen alkoivat puhelut ja viestit. Sijoitusneuvojana esiintynyt henkilö sai asennettua eläkeläisen laitteelle etähallintaohjelman.
– Ja 29 400 euroa siirrettiin jonnekin pois.
Osa anastetuista rahoista oli lainoja, jotka huijari haki Jussinniemeltä varastetuilla henkilötiedoilla.
Huijari nosti 5 000 euron VISA-luoton ja haki kahta, yhteensä 16 700 euron lainaa. Pankki hyväksyi hakemukset automaattisesti. Huijari ehti siirtää suurimman osan rahoista tavoittamattomiin ennen huijauksen paljastumista.
Jussinniemi yllättyi siitä, että Osuuspankki ylipäänsä myönsi sellaiset lainat hänen tuloillaan.
Luottojen lyhennykset olisivat olleet Jussinniemen mukaan yhteensä lähes 600 euroa kuukaudessa. Hänen eläkkeensä on noin 1 500 euroa. Jussinniemi sanoo, ettei pystyisi maksamaan sellaisia lainoja.
– Minulla ei ollut aavistustakaan, että tuommoisia lainoja pystytään tekemään. Ilman hakemusta, tehdään vaan sopimus! hän ihmettelee.
Laina-aika oli kahdeksan vuotta. Jussinniemi olisi ollut sen loppuessa lähes yhdeksänkymppinen.
Pankki vaati maksamaan
Pankilla on mahdollisuus jättää tämänkaltaisissa tapauksissa luotto perimättä kohtuusyistä.
Osuuspankki päätti toisin. Se katsoi, että Jussinniemi oli itse hyväksynyt lainahakemukset ja vastasi siksi niiden takaisinmaksusta.
– No sehän on ihan järkyttävää. Tässä on puoli vuotta mennyt aika heppoisilla yöunilla, Jussinniemi sanoo.
Osuuspankki puolustautui vastaamalla, että luottohakemusten tiedot vastaavat Jussinniemen asiakastietoja. Näin siitä huolimatta, että huijari ilmoitti ensimmäiseen lainahakemukseen kuukausituloiksi 1 400 euroa ja heti perään toiseen 2 100 euroa.
Rikolliset käyttävät hyväksi pankkien lainalinjaa
Jussinniemen tapaus ei ole ainutlaatuinen. Huijarit hyötyvät siitä, että pankit hyväksyvät korkeakorkoisia luottohakemuksia automaattisesti.
Pankeilla on lakiin kirjattu velvollisuus tuntea asiakkaansa. Ylen MOT-toimituksen selvityksen perusteella pankit ovat kuitenkin hyväksyneet väärillä henkilötiedoilla haettuja luottoja, joiden tiedot eivät vastaa asiakkaan itsestään antamia tietoja.
Eräässä MOT:n näkemässä tapauksessa S-Pankki hyväksyi kaksi keskellä yötä tehtyä luottohakemusta, joissa käytännössä kaikki tiedot olivat väärin: ammatti, työnantaja, muut tiedot työsuhteesta, tulot, aiemmat lainat ja kieli.
MOT on tutkinut pankkien toimintaa huijauksissa maanantaina 18.11. julkaistavassa dokumentissa Pankkihuijauksen jälkeen.
Poika maksoi lainan äitinsä puolesta
Annikki Jussinniemen apuun tuli lopulta hänen poikansa Sami Jussinniemi. Hän lainasi äidilleen rahat, jotta tämä voisi maksaa rikollisten ottamat lainat Osuuspankille.
– Korko vaan on paljon pienempi, Sami naurahtaa.
– En voinut ajatella että hän jäisi loppuelämäkseen velkoihin noilla tuloilla ja tuommoisilla koroilla.
IT-alalla työskentelevä Sami Jussinniemi on erittäin pettynyt Osuuspankin toimintaan. Hän kyseenalaistaa, haluaako pankki todella tietää, hakeeko lainaa asiakas vai hänen tietonsa varastanut huijari. Alan nykyiset käytännöt takaavat, että vahingot maksaa yleensä uhri.
Näin pankit vastaavat
Pankit eivät kommentoi yksittäistapauksia pankkisalaisuuden vuoksi. Yleisellä tasolla Osuuspankki sanoo nojaavansa maksupalvelulain määritelmiin asiakkaan huolellisuudesta ja yleisiin käytäntöihin pankkialalla.
Ovatko laki ja yleiset käytännöt kohtuullisia, jos ne mahdollistavat takaisinperinnän tällaisessa tapauksessa?
– Se on tällä hetkellä minun mielestäni oikea tapa toimia, vastaa johtaja Masa Peura Osuuspankista.
Kysyimme S-Pankin luottojen kehityspäällikkö Annemari Airaksiselta useita kertoja, toimiiko pankki oikein, jos se hyväksyy rikollisten tekemiä lainahakemuksia väärillä tiedoilla. Airaksinen ei vastannut. Hänen mukaansa S-Pankki käyttää luottohakemuksen hyväksyntään myös muita tietolähteitä kuin hakemusta.
Pystyykö S-Pankista saamaan edelleen lainaa täysin valehdelluilla tiedoilla?
– En pysty vastaamaan siitä syystä, ettemme paljasta kriittistä tietoa rikollisten hyväksi.
