Antti Aro alkoi ravintoloitsijaksi pahimpaan mahdolliseen aikaan. Hän osti Tampereen keskustasta pohjoismaiseen juoma- ja ruokakulttuuriin erikoistuneen ravintolan kahden kollegansa kanssa vuonna 2019 – juuri ennen koronaa.
Tänä keväänä he hakivat Gastropub Nordicin konkurssiin.
Aro joutui myymään asuntonsa, joka oli ravintolan velkojen vakuutena.
– Se oli raskasta, mutta samalla hyvin vapauttavaa, että sain lähetettyä konkurssihakemuksen.
Arolla on paljon kohtalontovereita.
Viime vuonna ravintoloita meni konkurssiin enemmän kuin 20 vuoteen. Tänä vuonna tahti on ollut vielä kovempi.
Aallonpohjaa ei ole vielä nähty, vaan ravintoloita kaatuu tänä vuonna lisää, uskoo matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Hänen mukaansa kriisiaikojen talousvaikeudet ovat nyt kasautuneet yrittäjillä niin suuriksi, että monella on tullut seinä vastaan.
Lappi kuvailee ravintoloiden kustannusten kehitystä koronan jälkeen sietämättömäksi.
– Nyt on kaatunut ravintoloita, jotka eivät missään tapauksessa olisi muuten menneet nurin tai lopettaneet. On kertynyt niin raskas velkataakka, että moni ei enää pysty toimimaan kannattavasti.
”Erityisen rankka vuosi”
Elokuun loppuun mennessä ravintola-alan yrityksiä oli hakeutunut konkurssiin lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, selviää Suomen Asiakastiedon Ylelle kokoamasta tilastosta.
Ravintoloiden konkurssitahti on niin kova, että uusi ennätys voi olla edessä tänä vuonna, uskoo konkursseihin perehtynyt Asiakastiedon tuoteomistaja Jaakko Nors.
Konkurssitilasto ei ole kuitenkaan koko totuus, sillä suurin osa ravintoloista sulkee ovensa ilman konkurssia. Toimintansa lopettaneita ravintola-alan yrityksiä on ollut tänä vuonna peräti 81 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvutahti on huima.
– Tämä vuosi näyttää olevan erityisen rankka ravintola-alalle, Nors toteaa.
Yleensä uusia ravintola-alan yrityksiä perustetaan joka vuosi satoja enemmän kuin niitä häviää. Tänä vuonna suhde on kääntynyt negatiiviseksi: elokuun loppuun mennessä uusia ravintola-alan yrityksiä oli perustettu 38 vähemmän kuin niitä lopetti tai meni konkurssiin.
– Tämän laskelman perusteella voidaan todeta, että ravintola-ala on hyytynyt, eikä yrityksissä tapahdu positiivista nettomuutosta enää lainkaan, Nors kertoo.
Maran toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan lopettaneita ravintoloita on todellisuudessa selvästi tilastoja enemmän, koska yksi yritys voi pyörittää useampaa ravintolaa. Tilastoissa ei näy, jos tällainen yritys lopettaa vain osan toimipaikoistaan.
Lappi pitää suurimpana syynä ravintoloiden ahdinkoon lähes kaksi vuotta kestäneitä koronarajoituksia.
– Sen seurauksena kaatuu varsinkin sellaisia ravintoloita, jotka on perustettu korona-aikana tai juuri ennen sitä. Epäreilujen tukiehtojen takia ne eivät saaneet koronan alkuvaiheessa korvauksia rajoituksista.
Konkurssi oli Arolle ainoa vaihtoehto
Antti Aron ravintolan liikevaihdosta tippui koronavuosina 2020–2022 reilusti yli puolet. Aro ja hänen yhtiökumppaninsa jättivät usein oman palkkansa maksamatta, jotta työntekijät saivat toimeentulon.
Ravintola ei ollut ehtinyt toipua korona-ajasta, kun inflaatio lähti laukalle.
Heikkoja vuosia tuli neljä peräkkäin.
– Kaikki liikevaihto olisi ollut tarpeen, jotta olisimme saaneet velkoja hoidettua. Tilanteessa, jossa ei ole enää kassaa, mistään ei saa rahaa.
Aro ei halunnut lainata enää lisää rahaa, koska hän ei tiennyt, pystyisikö koskaan maksamaan lainaa takaisin.
Aron ravintola sulki ovensa viime vuoden lopussa. Viimeinen niitti oli se, ettei vuokranantaja suostunut vuokranalennukseen.
Gastropub Nordicille oli jo luvattu uusi paikka Tampereen keskustasta, mutta rahat eivät siihen enää riittäneet. Ainoa vaihtoehto oli Aron mukaan konkurssi.
Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä yksistään Tampereella oli mennyt konkurssiin 14 ravintola-alan yritystä. Viime vuonna vastaava luku oli viisi.
– Vanhat ja vakavaraiset yritykset porskuttavat, mutta jos yrittäjänä olet joutunut lähtemään liikkeelle pienellä rahoituksella, näinä aikoina se näkyy. Pitäisi olla enemmän puskuria, Aro harmittelee.
Ravintoloiden tulevaisuus riippuu asiakkaista
Tiukentunut taloustilanne on iskenyt myös ravintola-asiakkaisiin.
Jaakko Nors pitää kuluttajien ostovoiman heikentymistä isona uhkana koko ravintola-alalle.
– Jos lisäksi uudet alv-korotukset viedään sellaisenaan hintoihin, se entisestään vähentää kuluttajan ostovoimaa.
Vaikka yleinen arvonlisäveron korotus ei koske ravintolaruokaa, anniskelun alvin nosto on ravintoloille kova isku. Alkoholin myynti ravintoloissa on jo valmiiksi vähentynyt.
– Alkoholin kulutuksen ohjaaminen verotuksellisesti kodeista ravintolaan olisi paras keino elvyttää tässä tilanteessa ravintola-alaa, sanoo Lappi Marasta.
Ravintoloiden tulevaisuuteen vaikuttaa Lapin mukaan se, kuinka nopeasti korot laskevat. Tärkeintä olisi saada kuluttajien ostovoima ja usko talouteen elpymään, hän sanoo.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
