Teltan savupiipusta tupruaa savua. Vihreä sotilasteltta voisi sijaita metsässä keskellä kiivaimpia maastoharjoituksia, mutta nyt ollaan Panssariprikaatin asfaltoidussa pihassa Hattulassa.
Tänään varusmiehistä koulutettavat sotilaskeittäjät valmistavat päivän lounaan ulkona kenttäkeittimillä. Tarkoituksena on harjoitella maastossa syötävän niin sanotun kenttäruuan tekemistä.
Jättimäisissä keittimissä hämmennellään kinkkurisottoa. Taustalla varusmiehiä marssii jo kohti varuskuntaravintola Rubenia. Ovien eteen syntyy jonoja.
– Käsien pesu ja käsidesi!
Portaiden yläpäästä kuuluu aliupseerin komento.
Kohta linjastoissa kolisee.
Neljä ateriaa päivässä
Pihassa kenttäkeittimillä tehty kinkkurisotto näkyy tekevän kauppansa.
– Isoin ero, mitä olen huomannut keittiössä tehtyyn, on se, että sotilaiskeittäjien ruuissa on yleensä enemmän mausteita, sanoo panssarijääkäri Aaro Aho-Mantila.
– Ainakin itse tykkään siitä. Mausteita voisi lisätä täällä ruokaan muutenkin.
Allergiat ja erikoisruokavaliot varusmiehiltä kysytään jo kutsuntavaiheessa. Erityisruokavaliot huomioidaan kaikilla aterioilla.
Alikersantti Anniina Ahosen lautasella on kasvisrisottoa.
– Hyvältä maistuu tämäkin, hän sanoo.
Varusmiehille tarjotaan aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Tällä viikoilla listoilta löytyy esimerkiksi makkarakeittoa, tonnikalapastaa, jauhelihakastiketta ja pinaattilettuja. Yhtenä iltapalana on hot dog -buffet ja lauantaina on hampurilaisbuffet.
Leijona ruokkii
Suomen varuskuntien ruokahuollosta vastaa valtion omistama Leijona Catering oy. Kaikissa varuskunnissa syödään samoina päivinä kutakuinkin samaa ruokaa. Ruoka tehdään pääosin varuskuntien omissa keittiöissä.
Armeijaruuan muutokset seuraavat kotiruuan muutoksia.
– Terveellisempään suuntaan ollaan koko ajan menty, sanoo Leijonan kehityspäällikkö Tero Hänninen.
– Kovempia rasvoja ollaan vähennetty ja pehmeämpiä tuotu tilalle, Hänninen kertoo.
– Ja totta kai nykypäivän trendit myös ohjaavat meitä. Terveellistä maistuvaa kotiruokaa halutaan tarjota.
Sota-ajan armeijaruuasta napiseva Tuntemattoman sotilaan Hietanen ihmettelisi nykyajan menoa. Kaloreista korpisotilas tiesi tasan sen verran, että niitä saatiin ”surkian vähän.”
Ajat ovat toiset ja niin ovat myös kalorimäärät.
Päivän aterioiden energiamäärät vaihtelevat noin 3500–4000 kalorin välillä. Maasto- ja kenttäruokailussa varusmies saa aterioista suuremman energiamäärän kuin varuskuntaruokailussa.
Eroa on myös tavalliseen arkeen.
– Kun koko päivän touhuaa, niin kyllä täällä ihan selkeästi tulee isompi nälkä kuin siviilissä, sanoo panssarijääkäri Aho-Mantila. – Viikonloppuvapailla kotona syö sielläkin kahden ihmisen edestä.
– Kyllä täällä kuluttaa enemmän kaloreita, säestää Niko Onnela, panssarijääkäri hänkin.
Maastoharjoituksissa pörräävät pitsataksit?
– Kyllä se on tarua, naurahtaa kapteeni Harri Valkama kysymykseen siitä, tilataanko maastoharjoituksiin pitsaa.
– Meidän sijaintitiedot ovat sellaisia, että emme voi jakaa niitä julkisuuteen. Pitsan voi kyllä vapaa-ajallaan tilata varuskunnan portin ulkopuolelle ja hakea sieltä.
– Jos joskus haluaa tilata pitsaa tai hampurilaisia, niin yleensä kerätään kymmenen hengen porukka, kertoo panssarijääkäri Aho-Mantila.
– Silloin siitä ei tule mitään tilausmaksujakaan erikseen. Tilaaminen tänne Parolannummelle on niin paljon vaivattomampaa kuin lähteä itse Hämeenlinnaa kohti.
Se makaronilaatikko…
Mitä toivoisitte ruokalistoille?
– Kyllä se on makaronilaatikko, sanoo upseerikokelas Aapo Hänninen.
– Ehkä muistan väärin, mutta itsellä on ollut sitä vain kerran koko palveluksen aikana. Hyvä perusruoka.
Makaronilaatikkoa kaipaavat alikersantti Ahonen ja panssarijääkäri Aho-Mantilakin.
– Makaronilaatikkoa voisi lisätä listoille enemmän, sanoo Aho-Mantila.
Aho-Mantilan mukaan hänen aikanaan suosikkiruokaa ei ole tarjoiltu vielä kertaakaan.
Asiahan täytyy selvittää.
Varuskuntaravintola Rubenin keittiössä kokki Sami Kokkonen valmistelee täytettä iltapalapatongeille.
– Makaronilaatikkoa on viiden viikon mittaisella, niin sanotulla kiertävällä ruokalistalla tällä hetkellä kaksi kertaa, kertoo Kokkonen. – Eli makaronilaatikkoa on keskimäärin kahden ja puolen viikon välein. Harjoitteleva joukko voi olla juuri kyseisenä päivänä muualla, esimerkiksi kenttäaterioilla tai maastoaterioilla.
Parhaillaan suunnitellaan syksyn ruokalistoja. Leijona Cateringilta kerrotaan, että suosikkiruokien – myös makaronilaatikon – osuutta tullaan todennäköisesti kasvattamaan.
Joka torstain kivijalka pysyy
Mikä muu maistuu varusmiehille?
– Minun suosikkiruokaani täällä on kirjolohipyörykät ja muusi, kertoo panssarijääkäri Onnela.
– Pinaattiletut, paljastaa alikersantti Ahola.
– Kyllähän se hernekeitto on sellainen juhlaruoka, hymyilee panssarijääkäri Aho-Mantila.
Armeijaruoka muuttuu muun yhteiskunnan mukana, mutta joka torstainen kivijalka on ja pysyy.