Ylen kyselyyn vastanneet kertovat tässä jutussa, miten taloudellinen vastuu jakautuu kumppaneiden kesken. Rahasta on tullut iso kiistakapula inflaation myötä asiantuntijan mukaan.
Raha-asiat ovat monille suomalaisille henkilökohtaista aluetta, eikä niistä välttämättä haluta puhua avoimesti edes oman kumppanin kanssa, kertoo Väestöliiton parisuhdeasiantuntija Johanna Sassali.
Tämä tulee usein esille hänen työssään parisuhde -ja seksuaaliterapeuttina.
– Raha on jollain tavalla tabu, Sassali sanoo.
Hän on huomannut, että talousasiat nousevat yhä useammin esille parisuhdeongelmiin liittyvissä yhteydenotoissa inflaation myötä. Elinkustannusten nousu aiheuttaa monille stressiä ja lisää paineita parisuhteissa.
– Stressaantunut ihminen ei välttämättä pysty kuuntelemaan toista hyvin, eikä sanoittamaan tarpeitaan ja toiveitaan rakentavasti.
Väestöliiton maksuttomiin parisuhdepalveluihin tulee vuositasolla noin 1 500 yhteydenottoa.
Tänä vuonna niitä on tullut noin 600. Raha-asiat ovat tulleet esille jollain tavalla lähes jokaisessa yhteydenotossa. Noin kolmannekselle parisuhteista raha on merkittävä ongelma.
Rehellistä puhetta rahasta
Jos rahasta on riidelty paljon suhteen aikana, riidellään siitä usein rajusti myös eron yhteydessä.
– Raha on niissä hetkissä iso riitakapula. Toisinaan on kyse ihan taloudellisista näkökulmista, mutta joskus rahakeskustelun alle nivoutuu pettymyksiä, vihaa, surua ja katkeruutta.
Sassali suosittelee olemaan rehellinen tunnetasolla raha-asioissa. Jos toinen osapuoli suostuu itselleen epämieluisiin taloudellisiin ratkaisuihin välttääkseen konflikteja, tämä voi kerryttää katkeruutta. Riitojen välttely voi johtua esimerkiksi hylkäämisen pelosta.
– Kun sellainen asetelma, jossa toinen on tyytyväinen ja toinen tyytymätön, jatkuu pitkään, se lävähtää jossain vaiheessa päin näköä.
Sassalin mukaan avoin keskustelu rahasta edellyttää turvallista tunneilmapiiriä, jossa molempien näkökulmat otetaan huomioon.
– Raha ei saisi olla parisuhteessa eikä erotessa vallankäytön väline. Tuolloin puhutaan taloudellisesta väkivallasta.
Moni pari maksaa menot puoliksi tai suhteuttaa ne tuloihin
Yle kysyi huhtikuussa lukijoilta, miten taloudellinen vastuu jaetaan heidän parisuhteissaan.
Vastauksia tuli 655 kappaletta. Valtaosa vastaajista elää heterosuhteessa.
Noin puolet vastanneista kertoo, että miehellä on paremmat tulot kuin naisella. Noin neljänneksessä suhteista naisella on paremmat tulot, ja toisessa neljänneksessä kumppaneiden tulot ovat suunnilleen samaa suuruusluokkaa.
Alla on joitakin poimintoja vastauksista. Osa vastanneista esiintyy anonyymisti tässä jutussa aiheen arkaluontaisuuden vuoksi. Yle on ollut heihin yhteydessä.
Monet vastaajista jakavat menot kutakuinkin puoliksi. Joillakin heistä on samantyyppiset tulot, mutta osalla myös erilaiset tulot.
Emme laske euron tarkkuudella, mutta suunnilleen tasan mennään. Molemmat laittavat kuukausittain saman summan yhteiselle käyttötilille. En haluaisi olla toisen elätti tai ”vallan alla”.
Taija, 37-v.
Maksamme asunnon hoitovastikkeet puoliksi, lainan omistajuussuhteiden mukaisesti. Ruoat sen mukaan, mitä molemmilla menee omiin tarpeisiin, ja loput puoliksi. Lapsen menot puoliksi.
Mies, 45-v.
Joillekin pareille kaikki tulot ovat yhteisesti käytettävissä.
Kaikki rahat tulevat samalle tilille, josta maksetaan kaikki kulut. Perhe on yksikkö, jossa pidetään huolta toisista. Ei ole minun ja sinun rahoja. Kaikki perheenjäsenet saavat ennalta sovitun summan kuukausittain, jonka voi käyttää, miten haluaa.
Henri Niemi, 35-v.
Osa pareista rahoittaa menot jokseenkin samassa suhteessa kuin kumppanit tienaavat, eli isompipalkkainen maksaa enemmän.
Teen täysiaikaista työtä. Palkka on miehen työhön verrattuna noin nelinkertainen. Mies tekee osa-aikatyötä iltaisin ja hoitaa lasta suurimman osan ajasta. Kun joskus pääsemme tilanteeseen, jossa mies pääsee kokoaikaiseen työhön, oletus on, että minun palkkani kannattelee perhettä suuren tuloeron vuoksi.
Nainen, 40-v.
Kumppani lähti opiskelemaan aikuiskoulutustuen turvin, joten tällä hetkellä suurin osa talouden menoista menee minun palkastani. Olemmekin naureskelleet, että nythän me olemme vähän niinkuin provider-suhteessa. Tosiasiassa minä maksan vuokran ja kumppani sähkö- ja internetlaskut, mutta yhteiset ruokaostokset maksetaan yhdessä.
Valtteri, 33-v.
Hieman enemmän tienaava maksaa yhteisistä menoista hieman enemmän. Tilannetta tarkastellaan, jos tulotilanne muuttuu. Yhteisiä menoja varten on laskujenmaksutili, johon kumpikin laittaa kuukausittain rahaa. Loput rahat ovat henkilökohtaisia.
Teemu, 32-v.
Se on elättänyt, jolla on ollut kulloinkin paremmat tulot, kun on ollut opiskelua ja työttömyyttä. Yhteinen tili on mahdollistanut tämän, eikä kummankaan ole tarvinnut pyytää toiselta rahaa. Hankinnoista ja kulutuksesta on aina keskusteltu avoimesti.
Janne Ansaharju, 51-v.
Paremmin tienaava kantaa suuremman vastuun, kuitenkin niin, että molemmilla on suunnilleen sama summa kuukaudessa käytettävissä omiin menoihinsa. Isoihin hankintoihin on oma tilinsä, jonne molemmat laittavat mahdollisuuksiensa mukaan. Hankinnoista sovitaan aina yhdessä.
Anne, 63-v.
Yhteiset kulut jaetaan nettotulojen suhteessa. Tällä hetkellä noin 60 prosenttia minulle ja 40 prosenttia puolisolle. Näin kummallakin on suhteessa omiin tuloihinsa saman verran käyttörahaa.
Kari Lappalainen, 51-v.
Joidenkin vastauksissa kuultaa myös tyytymättömyyttä taloudellisiin järjestelyihin.
Asuntolaina ja vastike puoliksi. Mies maksaa auton, lähes kaikki vakuutukset, päiväkotimaksun, sähkön ja netin. Miehellä on iso vastuu koko taloudesta, kun nainen ei muista omia laskujaankaan maksaa, vaikka on rahaa. Meillä on yhteinen tili ruokaostoksiin, mutta nainen ei laita sinne rahaa. Säästän yksin myös lapsellemme rahaa.
Mies, 28-v.
Maksamme puoliksi asuntolainan ja muut menot, vaikka mies tienaa paljon enemmän. Joskus saatuaan bonukset hän saattaa kustantaa esimerkiksi nuohoojan tai katon puhdistuksen. Kerran hän maksoi lomamatkamme, koska minulla ei ollut rahaa. Hän muistuttaa siitä minua edelleen.
Nainen, 45-v.
Budjetti voi vähentää riitoja
Väestöliiton parisuhdeasiantuntijan Johanna Sassalin mukaan rahariitoja voidaan vähentää yhteisen budjetin avulla.
– Istutaan rauhassa alas ja katsotaan, millaisia tuloja ja menoja on, ja miten ne jaetaan, että ollaan samalla sivulla näiden asioiden kanssa.
Yhtä oikeaa tapaa kulujen jakamiseen ei ole. Sassalin mukaan on kuitenkin tärkeää, että molemmilla osapuolilla on mahdollisuus tehdä itselleen tärkeitä hankintoja budjetin rajoissa.
– Näen usein tilanteita, joissa raha-asioista ei ole puhuttu kymmeneen vuoteen. Sitten vastaanotolla saadaan sanottua, että se on aina ärsyttänyt, ettei yhteiseltä tililtä voi maksaa uusia lenkkareita itselleen.
Rahankäyttöön vaikuttaa myös se, miten omassa lapsuudenkodissa toimittiin. Omilta vanhemmilta on omaksuttu rahaan liittyviä arvoja ja kulutustapoja.
– Omaa ja kumppanin historiaa kannattaa pohtia ja kartoittaa. Joillakin voi olla esimerkiksi vaikeuksia jakaa asioita, jos lapsuudenkodissa ei ole tehty niin.
