Langinkosken yläpäässä sijaitsevalla voimalaitoksella laskettiin syyskuun alussa veden virtaamaa lupaehtojen mukaisesti. Tämä koitui kuitenkin satojen kalojen kohtaloksi.
Arviolta satoja lohikalojen poikasia on kuollut Kymijoen historiallisissa maisemissa Langinkoskella Kotkassa.
Kalat jäivät loukkuun joen sivu-uomiin, lammikoihin tai kuivalle maalle, kun kosken yläpäässä sijaitseva Koivukosken voimalaitos laski syyskuun alussa veden virtaamaa 20 kuutiometriin sekunnissa.
– Tänä vuonna vesi oli tosi korkealla keväällä ja alkukesästä. Lohenpoikaset ovat levittäytyneet Koivukosken alapuolella hyvin laajalle alueelle myös sivu-uomiin, hyvin kauas nykyisestä rantaviivasta, vesistöpäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta kertoo.
Kun joen virtaama putosi verrattain nopeasti, kalat eivät pysyneet muutosnopeudessa mukana, vaan jäivät nalkkiin.
Tältä kuivunut uoma näytti 11.9.2024.
– Hitaammalla virtaaman laskulla kaloja ei olisi jäänyt kuiville, ainakaan näin merkittäviä määriä, jos lainkaan, Vaittinen sanoo.
Matti Vaittisen mukaan paikalliset ovat havainneet lohikalojen kuolemia virtaaman vähennyttyä Langinkoskella aiemminkin. Nyt kuolleiden kalojen määrä on kuitenkin poikkeuksellisen suuri.
– Nyt tuli tällainen ihan poikkeuksellisen mittava lohikalojen kuolema. Tämä tapaus oli oikein silmiinpistävä, Matti Vaittinen sanoo.
Vesistöpäällikkö: ”Jotain täytyy tehdä”
Vesivoimalaitoksen omistava Kolsin Voima on ely-keskuksen mukaan toiminut voimassa olevien lupa-ehtojen mukaisesti.
– Vaikka toiminta on lupaehtojen mukaista, kalojen kuolema johtuu silti säännöstelykäytännöistä. On siis selvää, että jotain täytyy tehdä. Nykyisistä käytännöistä aiheutuu huomattavaa haittaa, Matti Vaittinen sanoo.
Koivukosken voimalaitosta pyörittävä Kolsin Voima on aloittanut omat selvityksensä kalakuolemista.
– Säännöstelyä on yritetty tehdä luvan mukaan. Tarkistamme, miten virtaamat ovat siellä menneet, toimitusjohtaja Kimmo Lehtonen kertoo.
Lehtosen mukaan tieto kalakuolemista tuli yhtiön käyttöhenkilöstölle paikallisten kalastajien tai aktiivien kautta.
Vesivoiman säännöstelyn haittojen vähentämiseen etsitään ratkaisuja vastikään alkaneessa hankkeessa, jossa ovat mukana Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ely-keskukset, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto.
Jos muuta ratkaisua ongelmaan ei löydy, vesivoiman säännöstelyn lupaehtoihin voidaan Matti Vaittisen mukaan hakea muutosta. Ensisijaisesti ratkaisua haetaan kuitenkin yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa.
– Kymijoen merkitys energiantuotannossa on suuri, mutta jos huomattavia haitallisia vaikutuksia syntyy, niitä pitää ilman muuta pyrkiä vähentämään.
Arvokkaita poikasia
Matti Vaittisen mukaan Kymijoella ja koko Itämerellä on ollut viimeiset pari vuotta huonoja lohivuosia. Kymijoelle on pitkäjänteisellä työllä saatu aikaan lohen luontainen elinkierto, eikä se ole pelkästään istutusten varassa.
– Nämä kuivilta löytyneet lohenpoikaset olivat ihan luonnossa syntyneitä poikasia. Ne ovat todella arvokkaita. Ne ovat jo käyneet läpi luonnonvalintaa.
Matti Vaittisen mukaan satojen lohenpoikasten kuolema on menetys sekä kalataloudellisesti että lajinsuojelullisesti.
– On vaikea arvioida miten iso siivu kaloista nyt kuoli, mutta tottakai se on menetys, jos satoja lohenpoikasia on kuiville jäänyt ja kuollut.
Kalakuolemista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Asiasta on kertonut myös Kymen Sanomat.
