Hallitus nosti yleistä arvonlisäverokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta.
Muutoksella hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta ja lisäämään valtion verotuloja.
Valtiovarainministeriön tämän hetkisen arvion mukaan arvonlisäveron nosto on syys-lokakuussa tuonut valtion kassaan yhteensä noin 160 miljoonaa euroa lisää tuloja. Alkuperäinen arvio oli lähes 200 miljoonaa euroa. Esimerkiksi kulutuksen pieneneminen vaikuttaa lopulliseen summaan.
– Oletamme, että kuluttajat joutuvat vähentämään hieman kulutustaan, kun hinnat nousevat. Lisäksi valtion omat veromenot kasvavat arvonlisäveron noston myötä, finanssiasiantuntija Tony Valve valtiovarainministeriöstä kertoo.
Marras-joulukuun arvonlisäverotulot valtio saa tilitysviiveen vuoksi vasta vuoden 2025 alussa.
Arvonlisäverotuloa kertyi valtiolle vuonna 2023 yhteensä 21,4 miljardia euroa. Tänä vuonna sitä odotetaan kertyvän 300 miljoonaa euroa enemmän eli 21,7 miljardia euroa.
Tämä on kuitenkin Valveen mukaan vähemmän kuin mitä alunperin arvioitiin.
– Kyse ei ole niinkään siitä, että veronkorotusten tuomia lisätuloja olisi arvioitu alaspäin, vaan kyse on enemmän siitä, että talous ylipäätään on kehittynyt hieman odotettua heikommin ja arvonlisäveroa on kertynyt ennakoitua vähemmän, etenkin alkuvuonna.
Ensi vuonna valtiovarainministeriössä odotetaan arvonlisäveron noston tuottavan vajaat miljardi euroa lisää valtion kassaan. Alun perin arvio oli reilut miljardi euroa.
Kulutus on säilynyt ennallaan alv-korotuksesta huolimatta
Arvonlisäveroa maksetaan lähes kaikesta. Yritys lisää laskuttamansa tavaran tai palvelun myyntihintaan arvonlisäveron.
Käytännössä arvonlisäveron maksaa siis kuluttaja osana tuotteen tai palvelun hintaa.
OP-ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela kertoo, että hintojen nousu on ollut noin puoli prosenttiyksikköä yleisen arvonlisäveron noston jälkeen.
– Korotus ei täysin mennyt hintoihin. Osa kustannuksista jäi yritysten kannettavaksi, mutta suurin osa tuli kuluttajille
Kulutus on kuitenkin säilynyt vakaana korotuksesta huolimatta.
– Jos me tarkastellaan OP-ryhmän pankki- ja luottokorttimaksujen kehitystä, niin se on jatkunut hyvin samanlaisena. Meillä on siis tilanne, jossa kulutusta tukevat tekijät, kuten korkojen lasku ja inflaation hidastumisesta seurannut ostovoiman nousu, ovat tukeneet kulutusta enemmän kuin arvonlisäveron noston kulutusta laskeva vaikutus, Kortela toteaa.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo, että monet tekivät elokuussa etukäteen isompia ostoksia ennen kuin arvonlisäveron nostoa, ja sen takia hinnat todennäköisesti hieman nousivat.
– Korttidatassamme näkyy, että syys-lokakuussa hintojen kehitys on sitten ollut heikompaa. Kyse on tällaisesta ajoitusvaikutuksesta.
Kauppa kritisoi arvonlisäveron korotusta
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kritisoi korotuksen ajoittamista joulusesongin alle.
– Kiristynyt arvonlisävero ja työllisyyden heikentyminen leikkaavat suomalaisten ostovoimaa juuri joulun alla, vaikka hidastunut inflaatio ja korkojen lasku sitä tukisivat.
Kurjenoja muistuttaa, että kaupan kotimaan myynnin arvonlisäkertymä oli viime vuonna noin puolet koko Suomen arvonlisäkertymästä.
– Silti se kutistui viime vuonna yli kaksi prosenttia, ja sama kehitys on jatkunut tänä vuonna.
Arvonlisäveron korotus vaikuttaa erityisesti kotimaiseen erikois- ja käyttötavarakauppaan, joka kilpailee ulkomaisten kauppojen kanssa.
– Erikoiskaupan suuret alat, kuten rautakauppa, kodintekniikka, muotikauppa, sisustus ja urheilukauppa, olivat jo ennestään miinuksella ennen arvonlisäveron korotusta. Onkin vaikeaa arvioida, kuinka suuri osa nykyisestä tilanteesta johtuu arvonlisäveron korotuksesta ja kuinka paljon aiemmasta ostovoiman heikentymisestä ja epävarmuudesta, Kurjenoja sanoo.
Vuodenvaihteessa lisää korotuksia arvonlisäveroihin
Ensi vuoden alusta hallitus aikoo nostaa useiden tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveroa kymmenestä prosentista 14 prosenttiin, mikä uhkaa nostaa näiden hintoja.
Veronkorotus koskisi joukkoliikenteen lippuja, taksimatkoja, liikuntapalveluja, hotelliyöpymisiä, kulttuuri- ja viihdetapahtumia, kirjoja sekä lääkkeitä.
Muutos ei koskisi sanoma- ja aikakauslehtiä, joiden arvonlisävero säilyisi kymmenessä prosentissa.
Nordean Kostiainen sanoo, että vaikka nämä korotukset osuvat harvempiin tuotteisiin, niin prosentuaalisesti ne ovat selkeästi suurempia kuin yleisen arvonlisäveron nosto.
– Vaikutus myös hintoihin tulee todennäköisesti olemaan suurempi. Moni varmasti ennakoi korotusta ja ostaa esimerkiksi kuntosalin vuosikortin jo joulukuussa, kun normaalisti olisi ostanut sen vasta tammikuussa.
OP-ryhmän Kortela huomauttaa, että yleiseen arvonlisäverokantaan kuuluu noin 40–50 prosenttia kulutuksesta ja vuodenvaihteessa tuleviin alv-korotusten piiriin viidestä kymmeneen prosenttia kulutuksesta.
– Tämän takia vaikutus valtiolle tuleviin lisätuloihin on selvästi pienempi. Yksittäisissä hyödykkeissä, kuten lääkkeissä, nähdään kuitenkin hintojen nousua.
Näiden tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveron korotus tuo valtiolle ennakkoarvioiden mukaan lisätuloja noin 305 miljoonaa euroa.
– Kun huomioidaan samanaikainen valtion veromenojen kasvu ja kulutuksen kysyntävaikutus, niin todennäköisesti jäädään noin 235 miljoonaan euroon, valtiovarainministeriön Valve arvioi.
Hallitus aikoo ensi vuonna nostaa myös makeisten arvonlisäprosenttia. Se nousee kesäkuun alusta 14 prosentista yleiseen arvonlisäverokantaan eli 25,5 prosenttiin.
Valtion kassaan se tuo lisää tuloja vuositasolla kahdeksankymmentä miljoonaa euroa.
– Korotus ehtii kuitenkin olla voimassa seitsemän kuukautta ja tilitysviive vähentää siitä kaksi kuukautta, joten se se ehtii tuottaa ensi vuonna valtiolle lisätuloja vain reilut 33 miljoonaa euroa, Valve laskee.
