Saksalaistutkija ehdottaa, että EU:n pitäisi käyttää puolet budjetistaan turvallisuuteen.
Presidentti Sauli Niinistön raportista odotettiin uusia avauksia ja niitä myös saatiin. Niinistö ehdotti, että EU:n tulisi käyttää monivuotisesta budjetista viidennes kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.
Toinen ehdotus liittyy EU:n yhteisvelkaan. Niinistö ei sulkenut pois ajatusta siitä, että EU ottaisi yhteisvelkaa yhteisiin asehankintoihin.
Brysseliläisen ajatushautomo Bruegelin vanhempi tutkija Guntram Wolff kiinnittää ensimmäiseksi huomiota kuitenkin siihen, että pitäisikö ehdotusten olla vieläkin kunnianhimoisempia.
– Raportti ottaa aika maltillisen lähestymistavan mielestäni hyvinkin järisyttäviin uhkiin. Tarkoitan, että seuraavien vuosien aikana voimme nähdä hyvin suuriakin muutoksia kuten sodan EU-alueella tai ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja, Wolff sanoo Ylen haastattelussa.
Niinistö käy raportissa läpi EU:n näkökentässä olevia riskejä. Hän nostaa esiin muun muassa Venäjän aggression, ilmastonmuutoksen ja koronakriisin. Raportin mukaan EU ei ole ollut riittävästi varautunut tämänkaltaisiin riskeihin.
Väistynyt presidentti ehdottaa muun muassa nykyistä enemmän tiedostelutietojen vaihtamista, nopeampaa päätöksentekoa ja turvallisuusriskien analysointia yhdessä.
– Niinistö ei ota askelta, joka hänen olisi ehkä syytä ottaa. Hänen olisi pitänyt ehdottaa nykyistä voimakkaamman koordinoinnin lisäksi EU:n instituutioita, joilla olisi nykyisiä enemmän valtaa tehdä päätöksiä, Wolff sanoo.
Toinen kritiikin aihe liittyy prioriteetteihin. Wolffin mukaan Niinistö olisi voinut tuoda rohkeammin esille sen, mihin EU:n pitää tarttua kaikista voimakkaimmin.
– Priorisoimmeko yhteistä puolustusta, hybridiuhkia vai luonnonkatastrofeja? Tietysti voi sanoa, että hoidamme kaiken kuntoon. Poliitikoiden pitää kuitenkin aloittaa jostakin, eikä kaikkea voi saada kuntoon yhtä aikaa.
Lisää rahaa turvallisuuteen
Wolff on arvostettu tutkija alallaan. Bruegelin lisäksi hän työskentelee Brysselin yliopiston taloustieteen professorina ja hän on tuttu asiantuntijavieras EU:n valtiovarainministerien kokouksissa.
Wolff pitää Niinistön raportissa siitä, että siinä otetaan kokonaisvaltainen ote turvallisuudesta.
– Niinistön mukaan olemassa oleviin uhkiin pitää vastata koko hallinnon ja yhteiskunnan voimin. Uskon, että tämä tulee suomalaisesta tavasta valmistautua uhkiin. Samalla raportti välittää viestin eurooppalaisille päättäjille siitä, että olemme todella vaikeassa tilanteessa ja meidän pitää parantaa varautumista.
Tästä kielii Niinistön ehdotus siitä, että jatkossa viidennes EU:n monivuotisesta budjetista tulisi käyttää turvallisuuteen. Wolffin mukaan summa voisi olla vielä tätäkin isompi.
– Meidän täytyy uudistaa koko EU:n budjetti. Meidän pitää keskittyä lisäarvoa tuottaviin julkishyödykkeisiin, joista Euroopan pitää olla vastuussa. Ja niistä turvallisuus on keskeinen.
Ongelma Wolffin mukaan on siinä, että raportissa puhutaan laajasta turvallisuuden käsitteestä. Vaarana on, että moni asia luetaan kuuluvan turvallisuuteen, vaikka ne ovat vain jatkumoa jo olemassa oleville ohjelmille.
– Meidän pitää olla rohkeampia ja sanoa, että tähän pitää käyttää puolet budjetista, kun puhumme laajasta turvallisuuden käsitteestä.
Jäsenvaltiot vesittävät ehdotuksia
Rohkeat ehdotukset jäävät monesti toteutumatta. Perinteisesti EU:ssa jäsenvaltiot vesittävät komission esityksiä tulevasta.
Wolff uskoo, että näin käy myös Niinistön ehdotukselle turvallisuuteen käytettävästä rahamäärästä.
– Ajattelen, että raportin tehtävänä on esittää rohkea rahamäärä turvallisuudelle, ja jäsenvaltiot sitten yrittävät vesittää ehdotusta. Akateemikkojen ja asiantuntijoiden roolina on kertoa, että emme käytä budjettia parhaalla mahdollisella tavalla.
Wolff hyväksyy ajatuksen yhteisvelan käyttämisestä turvallisuuteen, jos uudistukset budjetin käytöstä tehdään ensin. Yhteisvelkaa voisi tutkijan mukaan käyttää aseostoihin, joita jäsenmaat joutuvat Venäjän aggression takia tekemään tulevaisuudessa.
Hänen mukaansa ajatuksen läpimenoa helpottaa hieman se, ettei Niinistö asettunut poikkiteloin ehdotuksen suhteen.
– Kun Italian entinen pääministeri Mario Draghi ehdotti lisää eurooppalaista yhteisvelkaa, se nähtiin Saksassa taas yhtenä italialaisena velkaehdotuksena. Ajattelen, että suomalaisen presidentin ehdotus avaa mahdollisuuden poliittiselle keskustelulle, varsinkin kun ehdotus koskee turvallisuutta.
