Tutkija Keir Gilesin mukaan Trumpin toiminta osoittaa, että Venäjä saa kaiken pyytämänsä rauhanneuvotteluissa Ukrainan kanssa.
Brittiläinen Keir Giles on arvostettu tutkija alallaan. Hän toimii Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkijana ja hän on kirjoittanut Venäjästä kolme kirjaa, jotka kaikki on julkaistu myös suomeksi.
Giles esittelee Suomessa nyt uutta Kuka puolustaisi Eurooppaa – kirjaansa, jossa hän pureutuu ajankohtaiseen teemaan: Euroopan puolustukseen.
Suorasanaisena tutkijana tunnettu Giles antaa Euroopalle välttävän arvosanan siitä, miten maat ovat varautuneet Venäjän aggressioon Ukrainan sodan aikana.
– Mahdollisuus on tuhlattu. Näemme tapaamisia ja keskusteluita, mutta ei ole olemassa mitään todisteita, että Eurooppa olisi panostamassa omaan turvallisuuteensa ja tulevaisuuteensa.
Tilanne on erittäin ajankohtainen nyt, kun Yhdysvallat näyttää etääntyvän Euroopan puolustuksesta. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on esimerkiksi uhkaillut liittolaismaa Tanskaa Grönlannin haltuun ottamisella ”tavalla tai toisella”.
Gilesin analyysin mukaan Venäjän naapurimaat Euroopassa ovat pitäneet parhaiten huolta puolustuksestaan, koska niiden on ollut pakko varustautua aggressiivista naapuria vastaan.
Sen sijaan hän arvostelee kovin sanoin esimerkiksi Iso-Britannian varautumista mahdollisen konfliktin varalle.
Giles käy kirjassaan useiden esimerkkien kautta läpi sitä, millaisia puutteita Britannian puolustuksella tällä hetkellä on. Hän nostaa esille muun muassa maavoimien vahvuuden, joka on 76 950 sotilasta. Vielä vuonna 2000 luku oli 109 600 henkilöä.
Taustalla ovat puolustusvoimien säästöt, joita Britannia on tehnyt kylmästä sodasta lähtien. Kuningaskunnan puolustusmenot olivat vuonna 1956 lähes kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta, kun toissa vuonna luku oli 2,2 prosenttia.
Säästöjen laajuus asettaa hänen mukaansa kyseenalaiseksi sen, kykeneekö Britannia auttamaan Nato-kumppaneitaan lupauksistaan huolimatta.
Trumpin vauhti on yllättänyt
Moni ulkopolitiikan asiantuntija on pannut merkille sen, että Venäjä on vahvoilla Ukrainan sodan rauhanneuvotteluissa. Tiistaina uutisoitiin, että tulitaukosopimuksen ehtoihin kuuluivat muun muassa voimankäytön lopettaminen Mustallamerellä.
Venäjä ilmoitti myöhemmin suostuvansa tähän, mikäli talouspakotteista sen maataloustuotteille luovuttaisiin. Gilesin mukaan tapahtumat kuvaavat hyvin asetelmaa, joka vallitsee rauhanneuvotteluissa.
– Nämä ovat neuvottelut, joihin Venäjä on kutsuttu ja joihin Ukraina on pakotettu. Asetelma toimii täydellisesti Venäjälle, koska he voivat koko ajan lisätä vaatimuksiaan.
Gilesin mukaan Yhdysvallat ei ole asettanut Venäjälle vaatimuksia rauhanneuvotteluihin. Päinvastoin jo ennen neuvotteluiden alkamista Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth sanoi, että Ukrainan on turha unelmoida Nato-jäsenyydestä, maa-alueidensa saamisesta takaisin ja puolustusliiton tarjoamista turvatakuista.
Samaan aikaan Giles näkee huolestuttavia merkkejä siitä, miten Trump nakertaa Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa maailmassa. Maan sisällä tämä tapahtuu eri virastojen rajuina leikkauksina ja maan ulkopuolella vetäytymisenä perinteisistä liittolaissuhteista.
– Nämä liittolaissuhteet ovat ylläpitäneet kansainvälistä järjestystä, joka on pitänyt Yhdysvallat turvassa ja taloudellisesti vauraana. Asia, josta Euroopan pitäisi olla huolestunut, liittyy siihen, että Trump on pyrkinyt tasoittamaan Venäjän tietä kohti tämän tavoitteita ensimmäisen ja toisen presidenttikautensa aikana.
Miksi Trump toimii näin?
– Hänen toimintapansa on niin selvä, että meidän pitää olettaa Donald Trumpin työskentelevän Moskovalle, ellei toisin todisteta.
Euroopan pitäisi herätä
Eurooppalaisten maiden pitäisi Gilesin mukaan herätä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Herääminen tarkoittaa tässä tilanteessa entistä suurempaa panostamista asevoimiin.
– Pitkän aikavälin tavoite on varmistaa, että eurooppalaisten maiden armeijat ovat tarpeeksi vahvat. Näin Venäjälle on selvää, ettei Naton jäsenmaihin kannata hyökätä.
Tämä erityisen tärkeää nyt, kun Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on kyseenalaistettu. Sen sijaan lyhyellä aikavälillä Euroopan pitäisi keskittyä Ukrainaan, josta Gilesin mukaan ei saa tulla varoittavaa esimerkkiä.
– Euroopan pitää ottaa johtava asema keskusteluissa Ukrainan asemasta. Jos näin ei käy, Ukrainan rauhasta sovitaan Yhdysvaltojen ja Venäjän kesken.
Gilesin mukaan Venäjälle ei saa tulla tunnetta siitä, että sodalla voi saavuttaa poliittisia tavoitteita. Mikäli näin käy, seuraava sota Euroopassa on jälleen todennäköisempi.
