Ampumisessa käytetty ase oli 6.35-kaliiperinen ”housun taskuun mahtuva” käsiase. Aseasiantuntijan mukaan pienikaliiperinen ase on harvoin tappava.
Kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) käytti Helsingissä tapahtuneessa ampumisessa 6.35-kaliiperista käsiasetta.
Vornasen käyttämä 6.35-kaliiperinen ase on hyvin pieni taskuun mahtuva ja pienitehoinen ase, sanoo aseita myyvän ja ostavan Helsingin asenurkka -liikkeen toimitusjohtaja Markku Talvisto.
Lain mukaan tällaiselle aseelle voi saada luvan, jos se on keräily- tai muistoesine. Luvan saaminen on myös mahdollista, jos se on työn vuoksi välttämätöntä. Talviston mukaan on mahdollista, että poliisi on tulkinnut Vornasen tarvitsevan asetta vapaa-ajallansa itsepuolustukseen.
– Häntä on kuulemma uhkailtu. Voisi kuvitella, että tällainen voisi olla tausta siinä.
Ylen tietojen mukaan Vornanen on kertonut kuulusteluissa saaneensa aiemmin uhkauksia ja kantavansa sen takia asetta. Tiedossa ei kuitenkaan ole, kuka tai ketkä Vornasta olisivat uhanneet.
Talvisto myös arvelee, että Vornasen poliisin ammatti on voinut vaikuttaa aselupaan sillä hänen mukaansa ”tavallinen ihminen” ei saa lupaa itsepuolustusperusteella.
Asiantuntija pitää hyvin erikoisena, että Vornasella on ollut mukana pienikaliiperinen ase. Talviston mukaan siviiliasuiset poliisit käyttävät työssään 9-millistä kaliiperia.
Aseasiantuntijan mukaan ei ole tyypillistä, että poliiseilla kulkisi vapaa-ajallaan mukana käsiaseita.
– Jos annetaan itsesuojeluun melkein pienin mahdollinen kaliiperi, ei siinäkään järkeä ole. Pitäisi olla tehokas kaliiperi, jos haluaa itseään suojella aseella, Talvisto sanoo.
Rikosnimikkeet muuttuivat
Poliisi epäilee tällä hetkellä Vornasta vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.
Rikosnimikkeet olivat heti tapahtumien jälkeen törkeän pahoinpitelyn yritys, laiton uhkaus ja ampuma-aserikos.
Ampuma-aserikos muuttui ampuma-aserikkomukseksi sen takia, koska Vornasen ase oli luvallinen.
Ampuma-aselakia uudistettiin 1998
Ampuma-aselakia uudistettiin vuonna 1998. Sitä ennen aseluvan ovat voineet saada esimerkiksi taksinkuljettajat ja kauppiaat. Talvisto kertoo, että tuolloin aseluvat olivat enemmän tulkintakysymyksiä, ja riippui viranomaisista, miten lupia annettiin.
Talviston mukaan pienikaliiperinen ase on harvoin tappava.
– Voihan sillä ainakin pelotella ja ampua varoituslaukauksia.
– Tässä tulee kaikuja sadan vuoden takaa, jolloin oli suomalainen ikävä perinne lähteä viikonloppuna tansseihin ja laittaa pistooli taskuun. Tuolloin ammuskeltiin kännipäissään ilmaan ja välillä toisia päin, hän jatkaa.
Talviston mukaan asekeräilijät voivat käyttää 6.35-kaliiperista asetta perinneammunnassa. Pienimpänä aseena se on kuitenkin todennäköisesti epätarkin.
Nykyisen lain aikana muistoesineenä perittyyn aseeseen tulee lupaehdoissa patruunanostokielto ja käyttökielto.
6.35-kaliiperisen aseen patruunoita saa aseliikkeistä. Niitä kuitenkin ostetaan harvoin, sillä Talviston mukaan aseelle ei ihmeempää käyttöä ole.
